› Keskustelut › Metsänomistus › Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 11 12 13 … 20 21 22

  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Sent on: 28.2.2016, 13:44

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

    Tekijä
    MetsäKortesalmi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 13.3.2016, 10:58

    Niin.Maatalouden ongelma ei ole metsästä saatujen rahojen käyttö maataloustuotannon investointeihin.Ongelma on lainalla tehdyt investoinnit joiden lyhennyksiin pitäisi löytyä rahaa.Jota ei siis meinaa löytyä.
    Hankintakauppojen hankaluutta taas liioitellaan.Kun metsänomistaja järjestää 100-500 m3 ensiharvennuskuitua tien varteen niin se on ostomiehelle helpompaa ja halvempaa kuin firma omalla ketjulla tehtynä.Metsänomistaja käy toimistolla tekemässä hankintasopimuksen jossa on toimitusaika.Ostomiehelle jää paperien tekemisen vaiva,ei tarvitse edes käydä vilkaisemassa palstaa saati nauhoittaa.
    Hankintahinta havukuidulle on siinä 25-28e.
    Ensiharvennuksen kantohinta on ehkä 8-13e/m3.
    Jotta firman ketju olisi kilpailukykyinen sen olisi hakattava ja ajettava ensiharvennusta 15-20 e/m3.Ja tästähän olisi vielä vähennettävä työnjohtokulut.Ei tapahdu.
    Kun puut on tien varressa metsänomistaja soittaa ostomiehelle ja tämä näpyttelee automiehelle ajomääräyksen.
    Puut tietysti mitataan nykyaikan auton vaakalla.Mahdolliset tukit sahan laaserilla.
    Parhaassa tapauksessa metsänomistaja käy allekirjoittamassa loppukauppakirjat toimistolla tai ostomies lähettää ne palautuskuoren kera metsänomistajalle.
    Eli ostomiehen ei tarvitse poistua työpöydän äärestä koko aikana.

    savo’ttamies 13.3.2016, 11:03

    Rane ,juuri noin se menee..paitsi käy se ostomies varmuuden vuoksi kerran siellä metsässä ohi kulkiessaan arvioimassa kasat , jos sattuu jotain hämminkiä autokuljetuksessa .
    Osaa etsiä listoilta puuttuvat pöllit…..

    Jovain 13.3.2016, 12:58

    Harrastelijan vertailu hankintahakkuista muuttuukin jo Timpan käsittelyssä todellisuudeksi. Kukaan ei ole esittänyt moisia konevatulointeja tehtäväksi, ei niitä ole olemassa eikä tulemassa. Puuhuollon logistiikka toimii mahdollisten rakenteellisten muutosten jälkeen, niin kuin se toimii tälläkin hetkellä.
    Se on totta että kuidun hankintahakkuut ovat ostomiehelle helpompia ja firmalle halvempia, sisältyyhän hankintapuun hintaan kompensaatiota puutavarayhtiön hyväksi. Kuitupuulla vähemmän ja tukkipuulla enemmän.

    Reima Ranta 20.3.2016, 11:44

    Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä – kuinka tyypillistä näissä keskusteluissa.

    Metsänomistajat tekevät tietysti pystykauppoja mieluummin Timppa, kun he eivät kykene niitä tukkeja kustannuksitta ja kuituja alehintaan hakkaamaan ja lähikuljettamaan tienvarteen. Pohdinnan aihehan on huomattavasti kauaskantoisempi.

    En ole ollenkaan vakuuttunut onko menettely pitkässä juoksussa edes metsäteollisuuden edun mukaista. On ongelmallista, kun metsäteollisuuden kvartaali on neljännesvuosi ja puuntuottajalla neljännesvuosisata.

    Timppa 20.3.2016, 13:38

    Niinhän se on kuten RR kirjoitit, ettei minulla ole välineitä, joilla puuta saadaan tienviereen.

    Sitten kirjoitit, että metsäteollisuuden kvartaali on neljännesvuosi. Puunhakkuussa se aika kuitenkin vain viikoissa joskus päivissä. Monen monta kertaa olen puunostajien kanssa naureskellut sitä kuinka heidän firmansa tukkipuutarpeet muuttuvat äkisti suuntaan ja toiseen. Korjuuketjusta riippuvainen hankintapuun myyjä ei luonnollisestikaan yleensä pysty sopeutumaan tällaisiin äkillisiin aikataulumuutoksiin. Siksi on kaikkien kannalta edullisinta säilyttää pilaantuvaa tukkipuuta pystyssä siihen saakka, kun sille on sahalla käyttöä ja jättää aikataulusta murehtiminen ostajalle.

    Epäilemättä on epärealistista, että metsien omistus keskittyisi niin, että omistaja pystyisi jotenkin vaikuttamaan puumarkkinaan. Yhteismetsäpinta-alojen lisääntyminen kyllä on metsätalouden kannalta myönteistä. Hoitotyöt tulevat tehtyä ja ostajien vaivat vähenee, kun kaupat kasvavat. Ja tietysti yksittäinen metsäasioita osaamaton omistaja saa omaisuutensa vaivatta hoidetuksi.

    Jovain 20.3.2016, 15:23

    Tämä keskustelu saavuttaa uutta ulottuvuutta.

    Timppa edustaa tyypillistä sosdem politiikkaa, joka pidättää metsätalouden etuudet itsellään ja omillaan. Hänelle sopii oikein hyvin, että metsänomistaja pidetään päätösvallan ulkopuolella valitettavasti.
    Pitkässä juoksussa tuskin on mahdollista, että voidaan jatkaa tämän nykyisen mallin mukaisesti, jossa niin maa- kuin metsätuottajat joutuvat maksamaan palveluistaan kaikesta ja että heillä ei ole päätösvaltaa siihen, mistä kaikesta heitä maksatetaan. Ainakaan puumarkkinaan heillä ei ole mitään asiaa.
    Näin tuottajan pääomaa syödään, sitä sosialisoidaan, toteutetaan osittaista kansallistamista. Jo vuosikymmeniä jatkuneena tilanne on muodostunut yhä epäedullisemmaksi tuottajalle. Ellei tarvittavia korjausliikkeitä saada aikaiseksi, sama suunta jatkuu. Tuotantopanoksia/suuruuden ekonomiaa lisäämällä, voidaan vielä tuottavuutta lisätä, mutta samalla mennään kohti Timpan ja monen muun tavoittelemaa eedeniä, eli kohti kolhoositaloutta.

    Timppa 20.3.2016, 15:49

    Minulle ei kyllä ole vieläkään auennut, millaista mallia Jovain hakee. Kun ei puuhastella täällä Suomessa vaan kaikkien metsäalan toimijoiden leivän maksavat ulkolaiset tilaajat. Toiminta on järjestettävä sen mukaan, että yleensä pysytään markkinoilla ja saadaan sieltä vielä jonkinlainen hintakin. En kyllä tiedä nykykäytäntöä parempaa järjestelmää. Onko sitten sosialismia? En kyllä oikein tunnista. Nimittäin niin kauan kuin meillä on nykyinen puunostajakunta, metsänomistajalla on valinnan varaa.

    Jos Jovain haet sosialismia, niin sitäkin löytyy. Nimittäin ainakin sen kaltaista maataloudesta, jossa valtiovalta maksaa suuren osan tuotantokuluista ja esimerkiksi maidontuottajalla on yleensä vain yksi ostaja. Eivät nykypäivän maajussitkaan kuitenkaan taida itseään sosialisteiksi mieltää.

    Metsuri motokuski 20.3.2016, 19:13

    Tästähän on jovainin kanssa jo keskusteltu pitkä ketju tuolla aijemmissa keskusteluketjuissa. Hänen ideaali tavoite oli silloin mhy:n korjuupalvelun mukainen puunhankinta jossa korjuu ja kuljetus olisi hinnoiteltu ostohinnassa erikseen. En tiedä mitenkä tuo sitä kilpailua lisää ? Uskoin jo silloin että asia olisi jovainille selvinnyt kun sitä muutaman kirjoittajan kanssa perusteltiin, mutta näköjään turha toive.

    Tällä hetkellä taitaa olla se toinen vaihto ehto että kuljetuksen ja korjuun hoitaa itse toimittamalla puun tehtaan portille tai sitten jotain siltä väliltä.

    Uskon että yksikään metsänomistajan oma korjuupalvelu ei tee korjuuta ja kuljetusta sellaisella hinnalla kuin nykyään metsäyhtiöiden ketjut sen tekevät. Syykin on itsestään selvä. Mikään yksityinen myyjä ei pysty tarjoamaan sellaista korjuumäärää vuodessa että voitaisiin hintaa polkea alas määrän kustannuksella. En sitten tiedä onko tämä sitten sitä sosiaiismia.

    Jovain 20.3.2016, 19:50

    Onhan sillä Timppa sosialisoinnillakin eronsa, ulkolaiset toimijat kyllä leivän maksaa, mutta metsätalouden kulut, ne kyllä menevät metsänomistajien maksettavaksi. Tuet eivät sitä korvaa.
    Jovain tukee Laura Vaaran mallia ja kannattaa nykymuotoisen pystykaupan ja metsäosastojen lakkauttamista. Kannatan puukaupan ja korjuun harmonisointia niin, että metsänomistajat voidaan hyväksyä täysivaltaisina toimijoina puuhuollon piiriin.
    Muutos on korkeintaan hallinnollinen. Oston ja logistiikan toimintaan sillä ei ole vaikutusta. Korjuu laajenisi koskemaan metsänomistajia ja heidän edustamiaan korjuuorganisaatioita ja korjuuyrittäjät toimisivat päämiestensä lukuun sopimuksilla, niin kuin toimivat tälläkin hetkellä.
    Puun hinnoittelun perusteisiin sillä on vaikutusta. Korjuun kustannuksia koskeva lasku ja sitä koskeva vähennysoikeus kuuluu metsänomistajalle.
    Muutos edellyttää metsänomistajilta kouluttautumista, valmiutta ja ennen muuta sopeutumista logistiikan ja mittauksen hallintaan, myös motomittaukseen, hyväksyttävän mittaustuloksen aikaan saamiseksi.
    Metsätalouden kallis kustannusrakenne ja siitä johtuva alhainen puun hinta on ostettujen palvelujen varassa. Se ei pitemmän päälle ole kestävällä pohjalla. Metsänomistajien on syytä päästä tarjoamaan omia palvelujaan ja osallisiksi siitä saataviin tuottoihin.

    harrastelija 21.3.2016, 06:57

    $ Puun hinnoittelun perusteisiin sillä on vaikutusta. Korjuun kustannuksia koskeva lasku ja sitä koskeva vähennysoikeus kuuluu metsänomistajalle. Jovain $

    Puun ostaja saa varmaankin samat vähennykset ostokuluissa ja se näkyy kantohinnassa. Tietystikin ostajat, suuret ja pienet yhtiöt haluavat raaka-aineen mahdollisimman edullisesti.

    Yksityismetsän omistajalla tulisi olla tuhansia ha:ita aluetta jotta hänellä olisi reaaliset mahdollisuudet ylläpitää vaikkapa omaa korjuu- ja kuljetuskalustoa. Lauri Väärällä tuntui olevan hyvät suhteet toimijoihin ja hän ainakin erään jutun mukaan sai palvelut polkuhintaan jonkin maatalousyrittäjän kustannuksella.

    Eräällä tuntemallani mo:lla on n. 4 000 ha ja oma kalusto + työmies. Toisaalta hänellä on myös muitakin tulolähteitä. Omalla koneella voi tehdä töitä silloin, kun on tarve.

    Minulla olisi vuosittain oma tarve muutamien satojen mottien tekijälle, mutta aika hankala on löytää tekijää. Yhtiön sopimusmoto tekee kyllä silloin, kun on leimikko yhtiölle. Maksan silloin suoraan yrittäjälle ja vähennyksien jälkeen bruttolasku putoaa n. 40 %.

    Katselin jo pientä kombikonetta itselle / apumiehelle, mutta vaimo sanoi korotetulla sävyllä, että olen liian vanha ja metsää on liian vähän 🙁

    Millä alueella muuten metsuri motokuski toimii?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 11 12 13 … 20 21 22