› Keskustelut › Metsänomistus › Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 10 11 12 … 20 21 22

  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Sent on: 28.2.2016, 13:44

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

    Tekijä
    MetsäKortesalmi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 12.3.2016, 09:57

    Ollaan taas tavan mukaan eksytty asiasta sivuun. Niinpä minäkin. Lähin kokemus on, kun sen meikäläisen puuhamaan pellot on ollut vuokrattuina samalle perheelle vuodesta 1968. Ollaan pidetty vuokra hyvin kohtuullisena. Tehostaakseen toimintaansa vuokramies on perusparantanut peltoja mm salaojittamalla. Tähän on tuo edullinen vuokrataso antanut mahdollisuuden. Luulisin, että eräs ongelma maatalouden kannattavuudessa on pienet vaikeasti viljeltävät erilliset peltopläntit, joista pitää maksaa vielä kovaa vuokraa.

    Sitten on nämä ympäristösäännöt. Karjatilallinen tarvitsee määrämäärän peltoa eläintä kohden. Toinen lähitienoon viljelijä on joutunut vuokraamaan pieniä plänttejä kaukaa voidakseen pitää tarpeeksi karjaa.

    Pitkää päivää nämä nykypäivän maajussit tekevät. Ansaitsivat kyllä siitä kunnon korvauksen. Ja talvella ovat tärkeitä. Tämä meidän vuokramies pitää kyläkunnan tiet aurattuina.

    Niko 12.3.2016, 11:49

    –

    Niko 12.3.2016, 11:50

    –

    Metsuri motokuski 12.3.2016, 13:18

    Niin ymmärtääkseni annoin jo ratkaisuehdotuksen tuossa omassa kirjoituksessa jonka perään puuntakunen kyselee. Tarkoitan sitä että jos viljatila tai karjtila tuottaa jonkin x-määrän euroja niin kalusto ja rakennusinvestoinnit suhteutetaan tähÄn tulotasoon. Tällä tarkoitan nimenomaan kokeneempiä yrittäjiä joilla lainataakka alkaa olla jo kohtuullinen. Monesti näyttää siltä että maanviljelijöillä ja koneyrittäjillä on laskento 4 ja uskonto 10. Puuttuu realistinen taso mihinkä tulorahoituksella pystytään investoimaan. Ostetaan leveimpiä työkoneita ja vaihdetaan traktoreita vaikka hankinta ei olisi aivan välttämätön tilanpidon kannalta.

    Puuttuva rahoitus otetaan sitten metsästä jos sieltä on mitä ottaa. Tuo leasing rahoitus on vain osoitus siitä että tilojen talous ei ole alkunkaan kunnossa. Voi olla että omarahoitus ei riitä kaluston ostoon ja lainaakaan ei saa. Joten ainoa vaihtoehto on leasing rahoitus joka ei välttämättä ole se edullisin ratkaisu vaikka verotuksellisesti se onkin aika hyvä vaihtoehto. Tällaisissa tilanteissa pitäisi hälytyskellot soida ja kovaa sekä pohtia mistä voidaan tinkiä niin kuin me muutkin yrittäjät joudumme. Me emme voi alkaa itkeä tukieurojen perään kun niitä ei ole tulossa penniäkään, vaikka samankokoisesta työllistäjistä kummassakin on kyse.

    harrastelija 12.3.2016, 15:25

    $ Eli on yli-investoitu liikaa metsänmyynnistä saaduilla varoilla. Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 6 h, 5 min sitten
    Lähettäjä: Metsuri motokuski $

    Metsuri motokuski on pahasti väärillä jäljillä kuten jo tuossa joku muukin on sen todennut. Konemiehenä ja yrittäjänä lienee ammattimies, mutta jostakin syystä maanviljelys ja -työ on jäänyt muutuntumaan.
    Joskus sotien jälkeen metsä lienee ollut pienviljelijän ”pankki” – ei nykypäivänä.

    Joskus kuuluu sanottavan, että jos Einari olisi kehittänyt maataloustraktoria metsätöihin, niin tilanne olisi nyt toinen.
    Einari taisi olla kuitenkin jo silloin ajastaan edellä.

    Ammattilaisella metsänomistajalla tulisi olla niin isot tilukset, että voisi hoitaa ja tehdä kaikki metsätyövaiheet itse. Tehtaille tulisi saada jatkiva ja varmaa raka-ainetuotanto. Siihen ei ne muutamat hankintanökköset riitä mitä pienmetsänomistajat voivat omin avuin järjestää.

    Tuosta otsikosta sen verran, että tuota samaa liturgiaa saa kuunnella ihan tarpeeksi yleisissä seminaareissa.

    jees h-valta 12.3.2016, 18:40

    H-vallan kriitikko tuolla edellisellä koitti piikittää tienesti/tappiometsätaloudesta. Numerot kulkevat samaa latua kyllä palkkatyön kanssa mutta kun ei ole syntynyt ”kultalusikka suussa”.
    Siis on lainaa investoinneista (kuten olettaisin kriitikollakin olevan) joten harvemmin niistä silloin voitollista metsätalouden tulosta tehdään. Enkä siihen nyt pyrikkään vaan lisään varmasti vielä metsätilojen määrääkin kunhan järkeviin kauppoihin päästään.

    Jovain 13.3.2016, 07:25

    Jäsenyysneuvotteluissa maataloustuottajan hinnat puolitettiin ja korvattiin maataloustuilla. Menettelyä perusteltiin halvalla ruualla kuluttajalle. Tällä hetkellä maataloustukia maksetaan edelleen, mutta mitäs sille toiselle puolelle eli halvalle ruualle on tapahtunut. Se on syöty, siitä ei ole jäljellä enää mitään. Väliportaan hallinto tukkuporras, kauppa ja ennen muuta yhteiskunnan pöhötystauti, ovat etuuden syöneet. Ei ole enää olemassa halpaa ruokaa, mutta eipä juuri maataloustuottajilla tulojakaan.

    harrastelija 13.3.2016, 08:03

    Tuossa asiassa ”Jovain” on kirotun oikeassa! Minulla ei ole kytköksiä maatalouteen, mutta sivusta kokonaisuutta seuraavana olen kovasti myötäelävänä.

    Tuohon otsakkeen aiheeseen liittyvänä ja muutenkin en juuri tykkää tarpeettomista välikäsistä ja byrograateista. Tahtoo olla niin, että yhteiskunnallisen kasvottoman byrogratian portaissa työnantaja ja työn tavoite muuttuu hämäräksi.

    Karkea esim. vaikkapa yhden ostomiehen määristä vuosittain:
    * puuta tarttee n. 50 000 m3/v
    * tämän ostomies hoitaa yhden motoyrittäjän (moto+ajokone) kanssa
    Määrä hoituu yhdellä ketjulla, tarvittaessa otetaan toinen vuoro
    * motoyrittäjä asioi yhden ostajan kanssa

    Jos määrä kerätään hankintana, niin:
    * pienin erä otetaan rekallinen, joten määrät kertyy n. 50 – 500 m3/toimittaja
    * mo tekee ehkä ylitöinään itse, jos on lähellä. Muutoin hän sopii motoyrittäjän kanssa
    * kun määrät vaihtelee 50 – 500 m3/tila, niin ostomies joutuu sopimaan ja mittaamaan 50 000 m3:n määrän 100 – 1000 mo:n kanssa!
    * motoyrittäjän puhelin soi jatkuvasti, kun mo:t ja ostomies ottavat yhteyksiä koko ajan!
    * tähän jos vielä lisätään välikäsi ja byrogratiaa, niin mo:lle ei kyllä jää puusta paljon hintaa

    Eli tällä esim. perustelen sitä, että miten paljon pienten erien kanssa tulee toimijoille töitä.
    Joissakin tapauksissa pystykaupan ohella voi tietysti olla hankintakauppaakin, mutta pelkästään hankintakauppa esim. maataloustraktoripohjalla ei riitä metsäteollisuuden tarpeisiin.

    Jovain 13.3.2016, 09:03

    Harrastelija teit hyvän ulostulon hankintahakkuista ja niiden riittämättömyydestä teollisuuden tarpeisiin.
    Se on todellisuutta, että teollisuuden puuhuollon puristuksessa hankintahakkuiden tulevaisuus on muodostunut epävarmaksi. Siitä syystä juuri raaka-aineen tuottajan eli metsänomistajan tulevaisuus olisi turvattava, että hän voisi toimia osana teollisuuden puuhuoltoa myös tulevaisuudessa. Hankintahakkuut kauppamuotona tulisi kehittää käyttöarvoltaan sellaiseksi, että ne vastaisivat teollisuuden puuhuollon logistiikkaa pystykaupoissa, tai sitten otettaisiin käyttöön yksi ja sama kauppamuoto, jolloin kaikki noudattaisivat samaa logistiikkaa.

    Timppa 13.3.2016, 09:30

    Olipa tosi huono ehdotus Jovain. Halusit vain yhtä kauppamuotoa. Suurin osa metsänomistajista haluaa myydä puunsa pystykaupalla Sinä olisit siis valmis kieltämään joko pystykaupan enemmistöltä tai hankintakaupan vähemmistöltä. Eiköhän anneta vain kaikkien kukkien kukkia.

    Tuossa edellä Harrastelija valotti metsänomistajan itsensä organisoiman hakkuun ongelmia perusteellisesti. Siihen voi vielä lisätä sen, että tosiaan yhtiö päättää missä järjestyksessä puuta hakataan. Jos saha tarvitsee hetkellisesti paljon tukkia, niin kaikki motot ovat hakkaamassa aukkoja. Hiljaisempina kausina tehdään sitten harvennuksia. Näin saadaan kapasiteetti aina tehokkaimpaan käyttöön. Sama on tilanne puulajien välillä. Joskus tarvitaan kuusta, mutta mäntyä tulee liikaakin. Tai päinvastoin. Nämä tilanteet ovat esimerkiksi meidän metsissä jokavuotisia. Miten yksittäinen metsänomistaja, joka on tehnyt sopimuksen jonkun korjuuyrittäjän kanssa, voisi noihin reagoida. Ei taatusti mitenkään. Tai saisi ajattaa yrittäjän koneita metsään ja pois yhtenään. Konekauppiaat hyötyisivät, kun suuri osa motoista ja ajokoneista olisi jatkuvasti kuljetuslaveteilla tai odottaisi sopivaa hakattavaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 10 11 12 … 20 21 22