Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • Rane

    Miksi laittaisi naapurin traktorioston vähennyksiin kun voi ostaa omankin traktorin?

    H-vallan kriitikko

    ### Minulla on työläisenä varaa jopa pyörittää vuosikymmeniä tappiollista metsätaloutta
    Lähettäjä: jees h-valta ###

    Ja vielä eilenkö se metsä tuotti vähintään saman, kuin palkkatyökin ?

    oksapuu

    Jahas, Anttoni on näemmä lueskellut Lasihelmipeliä ja varsinkin Arosutta 🙂 …

    Jätkä pätkät

    ”Miksi laittaisi naapurin traktorioston vähennyksiin kun voi ostaa omankin traktorin?
    Lähetetty: 32 min sitten
    Lähettäjä: Rane ”

    ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?

    A.Jalkanen

    Kyllä tässä voitaisiin keskustella kuntalaisaloitteestakin, mutta kellään ei tunnu olevan siihen sanottavaa.

    Ootko jees h-v ihan tosissas Paavo Väyrysen suhteen?

    Kotimainen lähiruoka on parasta! Saa maksaa vähän enemmänkin, kun tietää missä ja miten se on tuotettu. Maaseutu köyhtyy sekä maisemallisesti että henkisesti, jos tiojen määrä menee kovin vähiin. Usein se ainut toimiva tila pitää kylän elävänä. Annetaan siis kriisiapua maatalousyrittäjille.

    Visakallo

    Aloitus on hyvin aiheellinen ja pätee myös koko valtakunnassa.
    A.Jalkasen kanssa olen myös samaa mieltä maatilojen määrän vähenemisestä.
    Kun toimivat maatilat ja muu vakituinen asutus maaseudulla vähenee, myös metsätalouden harjoittaminen vaikeutuu ja sen kustannukset nousevat entisestään.
    Teiden huono kunto voi olla jopa metsänhoitotöiden ja puukaupan este.
    Ei ole enää kovin tavatonta, ettei raivausmies tai moto pääse palstalle, ellei ensin raivata muutaman kilometrin verran umpeen kasvanutta yksityistietä tai metsätietä kulkukelpoiseksi. Sillat ja rummut voivat olla jo siinä kunnossa, ettei ajoneuvoilla yli pääse.
    Erittäin monille valtionteillekin on tullut huonojen siltojen takia niin alhaiset painorajoitukset, ettei puutavara-autoilla ole niille teille enää asiaa.
    Kaikki tämä johtuu siitä, ettei kylillä ole enää ihmisiä, jotka pitäisivät, tai joiden takia pidettäisiin perusasiat kunnossa.
    Valtio on vetäytynyt sivukylien huontovastuusta jo aikaa sitten, eikä tyhjäksi kupatuilla kunnillakaan ole enää voimavaroja huolehtia edes keskustaajamistaan, saatika sivukylistään.
    Laskin, että entisellä kotikylälläni asuu nykyisin enää kymmenkunta työikäistä ihmistä. He kaikki ovat niin täystyöllisiä omissa ammateissaan, ettei heiltä voida enää suurempaa työpanosta odottaa.
    En todellakaan hyväksy, että joku vielä tänäkin päivänä, ja jopa tällä keskustelupalstalla on niin ymmärtämätön ja tyhmä, että kadehtii tai aliarvioi maaseudulla työtään tekeviä ja asuvia ihmisiä!

    Jovain

    Paavolla on kannattajansa ja hyvä niin.

    Mennäksemme puukauppaan. Käsitykseni mukaan ei ole mitään toista Lauri Vaaran mallia, jota pitäisi vielä testata. Lauri Vaara on sen tehnyt ja esittää nykymuotoisen pystykaupan ja metsäosastojen lakkauttamista, eli muutosta nykyiseen toiminta malliin. Kysymys on tästä nykyisestä mallista, jota kehittämällä, vapaan kaupan edistämisellä ja kaupan esteiden purkamisella, on mahdollista päästä toivottuun lopputulokseen.

    Hankintahakkuut ovat jäänne, jo vuosikymmeniä jatkuneen pystykaupan puristuksesta. Hankintahakkuiden käyttöarvo on entisestään heikentynyt, eikä puukaupan ja korjuun valtasuhteisiin ole saatu aikaiseksi muutosta. Metsänomistajilla on omansa, hankintakaupat ja teollisuudella omansa, pystykaupat. Näin ne ovat valtasuhteet ja kaikki sen tietävät, mitä se merkitsee. Olisi syytä pyrkiä yhteen ja yhteiseen puukauppatapaan.

    Metsuri motokuski

    Kyllä varmaan on kiistaton tosiasia että venäjäpakotteiden suurimmaksi maksajaksi ovat joutuneet maanviljelijät mutta on asialla toinen kääntöpuoli.

    Niin maanviljely kuin kotimaisen energian energiabisneksin perustuu pitkälti valtion tukieuroihin. Tukieurojen varaan investoinnit ovat sellainen ”lotto” että joskus se on voinut onnistua hyvinkin mutta ei enää tänäpäivänä. Tukieurojen varaan on ohjautunut hankintoja liiaksi. Kaluston on uusittu ja investointeja on tehty. Toinen ongelma maanviljelijöiden osalta on että osaan hankinnoista on haettu rahoitusta metsänmyynnistä. Tämä ohjaa helposti investoinnit sellaiseksi että todellisuus siitä mitä ydinbisnes tuotaa ja antaa varaa investointiin niin on vääristynyt.

    Mielestäni maanviljely ja metsänmyynti ei ole yksi sama asia vaan ne ovat kaksi eri tuotantosuuntaa. Jos maanviljelyn kalustoon pitää investoida niin silloin rahoitus pitää löytyä sieltä maanviljelyksen puolelta. Juttelin pari vuotta sitten erään maataloussihteerin kanssa joka päivitteli maanviljeliöiden tilaa. Kun maanviljelystä saatavilla tuloilla ei voida täysimääräisiä poistoja tehdä kalustosta ja kiinteistöistä. Syynä oli että maanviljelyksen tulot olivat pienemmät kuin kaluston poistot. Tilanne oli että tiloilla oli arvotonta kalustoa täysarvolla, joka nosti tilojen arvot pilviin. Eli on yli-investoitu liikaa metsänmyynnistä saaduilla varoilla.

    Visakallo

    Kuulisin mielelläni Metsuri-motokuskin ratkaisuehdotuksen tähän maataloudessa näkemäänsä ongelmaan.
    Myös metsätaloutta harjoitetaan muista tulonlähteistä saaduilla tuloilla, miksi sama asia kiusaa maataloudessa?
    Nykyiset maatalousyksiköt ovat jo niin suuria, ettei niiden rahoituksessa suuretkaan metsäalat enää kovin paljoa paina.
    Samoin joitakin kiusaavat suuret traktorit ja koneet alkavat nykyisin olla leasing-vehkeitä.
    Mitähän kadehtimista niissäkin on?

    koivunkaataja

    Metsuri motokuski on nyt väärillä jäljillä.
    Aina on ja on ollut niitä maanviljeliöitä joilla ie ole ollut jalat maassa, vaan on haahuiltu mite sattuu.
    Minä olen menneinä vuosina maatalouden tuloksesta siirtänyt rahaa metsätalouteen.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 219)