Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • MetsäKortesalmi

    Jotta metsätalous Kuusamossa saadaan nostetuksi parhaalle mahdolliselle tasolle, se edellyttää koko metsäklusterin pullonkaulojen poistamista. Olennaista on saada puu logistisesti kannattavasti liikkeelle, turvata kaikille puutavaralajeille paras mahdollinen markkinahinta sekä saada lisää kysyntää ja jalostuskapasiteettia eri puutavarajakeille lähialueilla sekä ottaa käyttöön aikaisempaan nähden kokonaan uusia puunkäyttömuotoja.

    Parasta tulosta ei saavuteta sillä, että jokainen metsätalouden osa-alue puuhastelee itsekseen omalla kapealla sektorilla. Siksi on välttämätöntä koota yhteen kaikki metsätalouden osa-alueet ja intressiryhmät – poliittinen ohjaus mukaan lukien – päästäksemme kokonaisuuden kannalta taloudelliseen ja toiminnalliseen optimitulokseen.
    Parhaiten ja nopeimmin metsien hyötykäytön maksimoiminen saadaan liikkeelle, kun nimenomaisesti sitä varten perustetaan kunnallinen metsätyöryhmä. Siinä tulee olla mukana ainakin ammattimetsänomistajien, eri metsäorganisaatioiden, logistiikan ja puun jatkojalostajien riittävä edustus mukaan lukien kaupungin poliittinen päätöksenteko-organisaatio.
    Kaupunkistrategian työpaikkatavoitteen toteutuminen ei ole alkuunkaan mahdollista ilman, että metsätalouden edellytykset otetaan kokonaisvaltaisesti käyttöön kannolta vientisatamaan saakka.

    Kuusamon kaupunki ryhtyy viipymättä selvittämään mahdollisuudet eri am-mattitoimijoista koostuvan kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi.
    Kuusamossa 11 päivänä tammikuuta 2016

    ___________________________________
    Joukamo Kortesalmi
    metsätalousyrittäjä
    puuntuottaja

    Rane

    Onko Joukamokin mukana ko.kokonaisstrategiatyöryhmässä?

    MetsäKortesalmi

    En ole, kun valtakoneisto ei näe tarpeelliseksi tällaista perustaa. Sen sijaan biojalostamoprojektin kolmivuotiseen esiselvittelyhankkeeseen rahaa näkyy löytyvän kasapäin tilanteessa, missä lähialueiden muut kunnat ovat jo pitkällä alkuvalmisteluissa.

    On suorastaan sinisilmäistä kuvitella, että uutta pienpuun käyttöä nousisi kertaheitolla joka toiseen pohjoisen kuntaan samoille hankinta-alueille.

    Lauri Vaara

    Hyvä aloite Joukamo Kortesalmelta.

    Metsätalouden kehittämisessä on sadan vuoden ajan täydellisesti sivuutettu metsätalous yritystoimintana ja elinkeinona. Metsä on eristetty yhteiskuntaelämästä valtioksi valtiossa, jossa metsäammattimiehet ovat kiistelleet keskenään siitä hakataanko isoja vai pieniä puita. Metsänomistajan elinkeinon tarpeet on nähty haittatekijöinä. Sen vuoksi tarvitaan metsäalan ulkopuolisia aktiivisia ihmisiä kehittämään metsäalaa. Oma arvioni metsätalouden kehittämisestä löytyy tästä linkistä (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena). Tässä hieman pohjustusta linkin käytölle.

    Yritystalous metsään lopettamalla pystykaupat ja yhtiöiden puunkorjuu

    Suomessa puuntuotannon hallinnan oikeudet on siirretty palvelulaitoksille, metsänkasvatuksessa hallinnon laitoksille ja puunkorjuussa yhtiöiden metsäosastoille. Laitokset ovat ottaneet palvelut haltuunsa terrorilla ja korruptiolla. Suomessa sovellettu puun pystykauppa on englanninkielisessä metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirjassa todettu korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi. Muissa Euroopan maissa pystykauppoja ei ole.

    Pystykaupassa metsäyhtiö myy puunmyyjälle korjuutyötä puukauppaan piilotettuna. Yhtiö perii palkkansa vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Sekä bruttohinnat ja yhtiön korjuupalkat piilotetaan. Puun myyjälle ilmoitetaan vain jäännös, jota nimitetään puun kantohinnaksi.

    Pystykaupan järisyttävintä korruptiota on maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta ja metsäkoneen tuominen metsään. Tapahtumalla rikottiin maan luonnonolojen ja elinkeino-olojen määräämä yritystalous, joka koostui pellon ja metsän kausitöistä. Maatilayritysten työvoima ja koneet olivat kesällä pellolla, talvella puunkorjuussa. Monikäyttöiset maataloustraktorit olivat ympärivuotisessa käytössä kesällä pellon, talvella metsän kausityössä.

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara

    Yksikäyttöinen metsätraktori rikkoi tämän yritystalouden. Se toi pellolle ja metsään erilliset koneet, jotka molemmat ovat vajaassa käytössä. Maataloustraktorit seisovat talvella, metsäkoneet kesällä.

    Metsävarustettu maataloustraktori on ylivoimaisesti metsäkonetta edullisempi korjuun urakointikone, mikä johtuu maataloustraktorin äärimatalista ja metsäkoneen äärikorkeista pääomakustannuksista. Maataloustraktorin pääomakustannuksia ei tule ottaa huomioon puunkorjuun kustannuksina, koska ne ovat maatilan kuluja ilman metsäkäyttöäkin. Pääomakustannuksia aiheutuu vain metsävarusteista. Metsäkoneella korkeasta hinnasta johtuvat korkeat pääomakustannukset lienevät keskimäärin noin puolet korjuutaksasta.

    Yksikäyttöisiin metsäkoneisiin siirtyminen ei johtunutkaan maataloustraktorin korkeista kustannuksista, vaan lähes uskomattomasta taloudellisesta sokeudesta. Puunkorjuun tehokkuutta alettiin 1960-luvulla mitata työtunnin työmäärällä yksikkökustannusten sijasta. Kuutiometreillä mittaaminen ei ota huomioon koneiden pääomakustannuksia eikä lavettisiirtojen kustannuksia.

    Määrätehokkuuden tavoite vaati eristämään korjuutyön maksajan – puun myyjän – puunkorjuusta, sillä maksaja ei tavoittele työtunnin korkeaa työmäärää vaan työn matalia kustannuksia. Puun myyjä eristettiin siirtymällä pystykauppoihin. Siitä alkoi pystykaupan korruptio: metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla ja piilotetuilla korkeilla kustannuksilla.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot ovat hevoskauden jäänne ja pystykauppa tarpeeton puukauppatapa. Metsäkoneyrittäjät ja puunmyyjät voivat sopia puunkorjuusta ilman metsäyhtiöiden välitystä. Metsäosastojen ja pystykauppojen lopettaminen palauttaisi kilpailun ja tekisi mahdolliseksi maataloustraktorin paluun puunkorjuuseen. Se eheyttäisi maatilayrityksen rikotun yritystalouden.

    Lauri Vaara

    A.Jalkanen

    Laurin laskelma on muuten ok, mutta jos maataloustraktoria käytetään puunkorjuussa, pitää sen tuntitaksaan laskea osuus traktorin pääomakuluista käyttötuntien suhteessa. Jos näin ei tehdä, tapahtuu ”korruptiota” toiseen suuntaan, eli maatalouspuoli antaa piilotukea metsäpuolelle.

    Tervehtisin ilolla kokeiluja jotka tähtäävät maatalouskoneiden käyttöasteen nostoon. Kuka tekisi? Työtehoseura?

    Lauri Vaara

    Olet väärässä Anneli.

    Taloustieteen mukaan toiminnan nettotulos lasketaan rajakustannusten ja rajatuottojen erotuksena. Kustannuksina otetaan huomioon vain kustannusten lisäykset (rajakustannukset), joita toiminta aiheuttaa. Maatilan maataloustraktorin sitomasta pääomasta maksetaan täysimittaiset korot ja kuoletukset ilman metsäkäyttöäkin. Kun metsäkäyttö ei niitä lisää, ei ole perusteita siirtää osaa koroista ja kuoletuksesta metsäkäytön kustannuksiin.

    Rane

    600m3 kertaa 6e/m3=3600e.
    6000m3 on ehkä lähempänä kannattavuutta.

    Timppa

    Eikö traktori kulu metsäajossa? LV:n mukaan poistot ovat samat vaikka käyttötunnit lisääntyvät. Aika erikoista matematiikkaa.

    Miksi muuten pitäisi laskea rajakustannus sinne metsäpuolelle? Voisihan asiaa tarkistella toisinkin päin. Laskettaisiinkin rajakustannus sinne peltopuolelle, niin maanviljelys tulee kannattavaksi. Tai maanviljelijä vuokraa naapurin metsätraktoria peltotöihinsä. Meillä päin suuremmat maatilat käyttävät alihankkijoita esimerkiksi muokkaus- ja kyntötöihin.

    Faktahan joka tapauksessa on, että metsätraktorit eivät sovellu läheskään kaikkiin maastoihin. Jos homma olisi maataloustraktoreiden varassa, niin ainakin meidän metsät jäisivät hakkaamatta kivisyyden ja mäkisyyden vuoksi.

    Kuka muuten ajaisi puut silloin, kun maataloustraktorit ovat peltokäytössä. Pistettäisiinkö motot, sahat ja kuusihioketta käyttävät paperitehtaat seisomaan??

    Visakallo

    Sitä maailmaa, mistä Lauri Vaara kirjoittaa, ei valitettavasti ole enää olemassa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 219)