”Vuonna 2009 tehtiin meillä yhdelle alalle ojitus metsäkekuksen johdolla yhteishankkeena (sisälsi Kemera-rahaa). Tuossa tänään tarkistelin silloin kaivettuja ojametrejä ja kokonaiskustannuksia. Tuli siten varmistettua se epäilys, että edullisemmaksi tulee hoidattaa asia itse omin kustannuksin. ”

Olin mukana Kemera-rahoitteisessa yhteishankkeessa vuosi sitten ja siinä puolet ojametrimaksusta tuli kemerasta.
Miksi ei kannata?

Toiseksi, nyt olisi kaivetettavaa n. 1000 m ojaa 100 km päässä metsäpalstalla, mutta ojankaivajaa ei vaan saa millään.
Itse en kehtaa lähteä omaa kaivuria haalaamaan tuonne saakka.
Ojituksen hinnaksi tulisi Kemerataksojen mukaan (ojametri n. 0,60e) jotain 600 euroa + koneiden siirrot.

Nuoren Isännän esimerkki kertoo metsätalouden kilpailun lisääntymisestä.

Metsäkeskukset on jo jaettu kahtia julkiseen- ja palveluosaan. Julkisen puolen pitäisi osata auttaa kemeroissa sun muissa ja metsänomistaja voi käyttää omaa suunnittelijaansa ja urakoitsijaa.

Myönnän, että kuvio on uusi toimijat vasta hakevat rooleja ja paikkoja. Itselläni on juuri yksi hanke kaivussa, mutta yritän löytää seuraaville hankkeille myös kilpailevia toimijoita.

Pekka K, kertomasi mukaan asiat näyttävät olevan kunnossa. Valtakunnassa tosiaan on tuhkalevityksessä luotettavia toimijoita ja mitä ilmeisemmin sinä käytät sellaisen palveluja. Sellaisiakin toimijoita valitettavasti on joiden tavoitteena on vain levittää tuhkaa juurikaan välittämättä siitä minkälaisen hyödyn metsänomistaja projektista lopulta saa.

Eikä tähän sisälly mitään salaliittoa. Ahneus, välinpitämättömyys ja toisaalta tietämättömyys riittävät aivan hyvin. Tämä takia olen halunnut nostaa tuhkan ravinnepitoisuuden esiin huomioitavana asiana. Tuskin siitä kenellekään metsänomistajalle haittaakaan on, että tietää paljonko euroillaan (ja veronmaksajien euroilla) metsäänsä ravinteita lopulta saa? Tuhkan määrällä kun ei sinällään merkitystä ole…

Morjens.
Täyty ihan tämän takia vihdoin rekisteröityä.
Muutama aukko jääny ojittamatta kun on ajatellut että ei kai sitä tarvitse, sitten kuitenkin vesi seisoo ja taimet jo kasvaa.
Tehkää ihmeessä ojitukset (aukolle!) jos on yhtään koneet painuneet, ei se paljoa maksa mätästyksen lisäksi. Kyllä se niin vituttaa jos jää noin yksinkertainen ja suurivaikutteinen homma tekemättä. Mutta ei jää enää!

Onnistuu varmaan ihan voimalla vääntämälläkin, mutta jotain apuvälinettä tuohon tarvinnee kuitenkin. Ite oon vetänyt rälläkällä loven toiselle puolelle, kääntänyt sopivaan kulmaan ja mikillä kiinni. Samalla hiukan vahviketta kännöskohtaan, kun toisinaan kahesta miehin joutuu isoimmat mättäät repimään ylös (kuokka alkaa tuolloin olla jo kovilla).