Eräässä Keski-Suomen kunnassa tehtiin neljä vuotta sitten tuota kartoitusta. Mittaajat olivat käsittääkseni ihan kunnan omia virkamiehiä. Kun tulivat mittaamaan, satuin olemaan eräällä kiinteistöllä paikalla. Kysyivät, saako tulla mittaamaan. Vastasin, että tuo taisi olla retorinen kysymys.

Mittaajat syynäsivät kyllä hyvin tarkkaan kaikki nurkat kolmen neliön roskakatoksia, pihagrillejä ja puoliromahtaneita latopöksiä myöten. Mittaajat jakoivat esitelehtistä, jossa lueteltiin toimituksen ”hyötyjä”. Kaikki hyödyt olivat sellaisia vain kunnan kannalta, esim. ”kiinteistöveropohjan luotettavuuden lisääminen”. Yhtään haja-asutusalueen asukasta kiinnostavaa asiaa ei listalla ollut.

Itse olen sitä mieltä, että haja-asutusalueella ei pitäisi vaatia rakennuslupia tai periä kiinteistöveroa. Rakennusten arvo on laskusuunnassa, joten niiden ostamiseen, rakentamiseen tai kunnostamiseen uponneita kuluja ei saa takaisin. Etenkin tuotantorakennusten suuret, laskennalliseen arvoon liittyvät kiinteistöverot rasittavat haja-asutusalueiden yrityksiä kohtuuttomasti. Kalliskin konehalli syrjäisellä metsäseudulla on arvoton, jos sen alun perin rakennuttanut yritys lopettaa toimintansa, koska mitään korvaavaa kannattavaa liiketoimintaa ei ulkopuolisen ole mahdollista siihen kehittää. Kaupungeissakin on tyhjiä halleja riittämiin. Tämä hajaseudun koneyrityskään ei ole välttämättä osannut oikein laskea, olisiko kuitenkin kannattanut vuokrata tai ostaa tontti tai halli paremmalta paikalta valtatien varresta, kuin rakentaa ilmaiselle sukumaalle.

Tämä luontainen arvonaleneminen riittää veroksi ja poistaa tarpeen kompensoida erillisillä tulonsiirtomekanismeilla haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden säilyttämistä.

Jos kaikille maakunnille jaettaisiin niiden metsänkäytöstä tulevat pääomatuloverot ja puun jalostuksen lisäarvon tuomat tulonlisien verot metsäpinta-alojen/myytyjen puiden käytön mukaan, niin mitään valtionosuusjärjestelmää ei tarvittaisi. Ei pidä unohtaa myöskään pääkonttoreiden sijainnin mukaan tulevia verotuloja -osa niistä myös edullisen raaka-ainelähteen seuduille.   Silloin maakunnat saisi enemmän verovaroja käyttöönsä kuin nykyisen v-osuudet ovat.  Edellyttää tietysti sitäkin, että päättäjät ei sahaa omaa oksaa poikki ja tee puujaloista käyttökelvottomia typerällä maailmansyleilypolitiikallaan.

Kiinteistöverojen poistaminen lisäisi muun tuen tarvetta eikä poistaisi sitä. Mutta totta on että tyhjästä pitää usein maksaa kiint.veroja. Talojen arvot laskee ja verot pysyy entisellään tai nousee ; ei ikävähennys riitä kompensoimaan verojen korotuksia, koska kiinteistöjen arvot laskee paljon nopeammin.    Melkoista kolhoosihommaa on myös vesilaitosten toiminta ; kunnalliset vesilaitokset haalivat yksityisiä omistukseensa jotta saavat korjattua vanhoja vesijohtoverkostoja lisärahalla jota kerätään nostamalla vesimaksuja jatkuvasti.   Sekin toki parempi kuin jos omistajina olisi isot sijoitusyhtiöt ulkomailta kuten osin sähkön siirrossa – silloin pitäisi ehkä maksaa sadevedestäkin rovikkaa ”omistajille”.

se  ongelma on   kun   kuntia  on  liikaa  ja  niissä  virkamiehiä  liikaa  niin  jotain  työtä  pitää   heillekin  keksiä  vaikka  olisi  kuinka  turhaa  monissä  kunnissa  esim   rakentaminen  on  vähäistä  kuitenkin  pitää  olla   vakituinen  rak. tarkastaja    joka   kunnassa   puhumattakaan  muista  suojatyöpaikoista

Eikös nuo verot mene valtiolle, eikä Helsingille?

Toisaalta… on siinä etunsakin. Kuntien tulopuoli ei nyt heilahtele niin paljon suhdanteiden mukaan, ja teollisuuslaitosten ynnä virastojen työntekijöiden verotulot tulevat suoraan kuntiin. Nyt rahoituksen tasausta ja sitä kautta tulevaisuuden vanhenevan väestön palvelujen tasa-arvoista saantia yritetään varmentaa sotu-uudistuksen kautta. Rahaa on helpompi siirrellä kuin ihmisiä ja laitoksia.