› Keskustelut › Metsänomistus › Kulkuoikeus rasitteet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Kulkuoikeus rasitteet

    Lähetetty: 4.12.2015, 10:48

    Jokaiselle tilalle on olemassa jonkinlainen kulkuokeus, jos ei ole sellaisen saa luotua. Kulkuikeudet ovat sitten rasitteina tiloilla, joiden läpi kulkuoikeus on luotu. Jos tilakaupan yhteydessä on lohkomistoimitus, tässä yhteydessä saa kulkuoikeuden vireille ilman erillistä maanmittaustoimitusta, eli lohkomisen yhteydessä kannattaa tarkistaa tilanne.

    Poronhoitoalueella yhden tilakaupan yhteydessä ihmettelin muutamalle tilalle luotua 2m leveää kulkuoiekus rasitetta, se lienee Suomen kapein, siinä pitää ajaa jo mönkijälläkin tarkasti.

    Sitten oli kerran tapaus kun tilani läpi oleva kulkuoikeus ylitti kapean suojuotin, jota pitkin laskeutui ylemmän suoalueen vedet vapaana virtaamana. No siihen oli tietysti rakennettu mönkijää varten pitkospuu tyyppinen pohja ja kuormalavat päälle. Sanomattakin selvä että tuo oli kuin majavan pato, tosin mukava tuosta oli sitten itsekin kulkea.

    Jäi tuosta mainitsematta että kunnollisen tien perustamiseen rasitteen leveys on 10 – 16 metriä ja penkkatien voi tehdä 8 metrin levyisellä kulkuoikeudella.

    Kertokaapa omia ihmeellisyyksiä kulkuoikeuksista.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsäkupsa 4.12.2015, 15:45

    Jos en väärin muista,niin 1 metri on kapein vastaan tullut rasite.On myös tiloillani vanhoja ns.kulkuoikeusrasitteita,joiden sijaintia ei edes maanmittari ole pystynyt paikallistamaan.Viimeksi ostetulla tilalla on mökkiläiselle tieoikeus sijoitettu paikkaan,josta ei jalkaisinkaan kallionrinnusta pääse ylös,puhumattakaan että siehen tien tekisi.Kulkee nykyäänkin järven yli,kun ympäröivä rantamaasto näköalakallioita.

    Jätkä pätkät 4.12.2015, 18:35

    Noista kulkuoikeuksista on kyllä mielenkiintoisiakin tapauksia.
    Naapuritalo oli myynnissä ja ostajiakin kävi.
    Välittäjä manaili kylän ”hankalikkoa”, jka oli muutaman katsojan peloitellut pois vanhan tienpohjan kulkuoikeudellaan, joka kyllä oli jäänyt pois käytöstä, koska uusi tie oli tehty eri paikkaan.
    Paluumuuttajat ostivat tilan ”kulkuoikeudesta” huolimatta sanoen ukolle, että voit siitä ajella niin paljon kun haluat.
    Ei ole ajellut.

    Korpituvan Taneli 4.12.2015, 21:46

    Me teimme pätkän metsäautotietä 80-luvulla.Yhdelle tilalle tuli kulkuoikeus tilani yli tälle tielle. Kysyin toimitusinsinööriltä missä se kulkuoikeus tarkalleen sijaitsee, hän vastasi kysymällä että mihin kohtaan minä sen haluaisin. En oikein pystynyt vastaamaan kun mitään selkeää paikkaa ei todellakaan ollut. Niinpä se kulkuoikeuden tarkka paikka jätettiin määrittelemättä.
    Ojituksen yhteydessä katsoin että tuossa olisi sopiva ojan ja piennartien paikka, miltei suoraan yli saran. Ojitussuunnittelija oli samaa mieltä ja kulkuoikeudellisen tilan omistaja myöntyi ottaamaan osaa piennartiehen ja se sitten tehtiin. Nyt naapurilla on paikka josta kulkea. Se ei kylläkään ole mitenkään virallisesti määritelty siihen kohtaan se kulkuoikeus, mutta tosiasiallisesti se on nyt siinä piennartiessä.
    Olen myynyt sen tilan ja uusi omistaja tietää tilanteen, ilmeisesti homma on edelleen OK.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 5.12.2015, 15:07

    Itse ostin kerran kesämökkitontin jolle myyjä totesi että kulkuoikeus on tontin rajalle tulevassa tiessä. Itse olin nuori silloin ja uskoin myyjää. Tein liittymän tiehen ja sen jälkeen siihen ilmaantui puomi. Muut osakkaat kielsivät kulkuoikeuden tiedustelin myyjältä tilannetta ja hän totesi että hänellä on siihen kulkuoikeus (henkilökohtainen). Kun asiaa selvitin niin tontille meni kulkuoikeus olemassa olevan tien vieressä (oja jossa rajalinja välissä). Siis minun olisi pitänyt rakentaa toinen tie rinnalle ojan toiselle puolelle.
    Myyjä pesi tietenkin ongelmasta kätensä olihan hän rahat saanut.

    No onneksi ”maamittari” tuli hätiin kun kyselin tien teon järkevyyden perään. Hän muutti tietoimituksessa kulkuoikeuden olemassa olevalle tielle. Maksoin sovitteluna pari murskekuormaa kun osakkaat olisivat halunneet että olisin ottanut osaa perustamiskuluihin. Silloin oli 10 vuoden raja siinä pitääkö ottaa osaa perustamiskuluihin jos kyseinen aika on kulunut tienteosta. Tie oli tehty 15 vuotta sitten.

    No syykin sitten ”v….luun” selvissi. Yksi osakas (rannan kellokas) olisi halunnut ostaa tontin pojalleen, mutta ehdin ensin. Hän kyselikin tontin myyntihalukkuutta minulta pari kertaa mutta en myynyt tietenkään. Sitten kun rakensin siihen mökit ja saunat niin myin sen hyvällä voitolla ja rakensin talon. Mutta en edelleenkään ”kellokkaalle”.

    Rane 5.12.2015, 18:49

    Eräs tila oli ennen sotia jaettu niin että raja meni päärakennuksen poikki.Raja ei mennyt eteisen kohdalta joten ilmeisesti oli sovittu jonkinlainen kulkuoikeus ulko-ovelle ja sieltä pihaa pitkin omalle puolelle.Talo paloi 50-luvulla joten asia ei ollut enää sen jälkeen ajankohtainen.

    Palstamato 6.12.2015, 06:52

    Jos kulkuoikeutta ei ole, niin mitä kautta (reittiä) kulkuoikeus tulee? Joku väitti että se menisi alkuperäisen kantatilan mukaan, ja voi olla hankalaakin maastoa, vaikka parempaakin vaihtoehtoa olisi olemassa.

    Timppa 6.12.2015, 08:50

    Jos kulkuoikeutta ei määritelty, niin maanmittari määrittelee sen tietoimituksessa.

    Puuhastelija 6.12.2015, 09:10

    Minulla ei ollut kulkuoikeutta palstalleni niin maanmittarin kanssa tutkimme karttoja laitoimme kulkuoikeuden semmoisesta paikasta, mistä palstalle helpoiten ja edullisimmin sai tien tehtyä. Kolme vaihtoehtoa oli (ikivanhoja talvitien pohjia). Yhden talvitien varrella oli paha kivirakka ja jyrkkä nousu, mutta lyhyin matka yleiselle tielle. Hylkäsimme kuitenkin sen vaihtoehdon. Toisessa oli ok maastot, mutta yleiselle tielle yli 10km, joten olisi ollut liian kallis. Valituksi tullut talvitie oli n. 4km yleisestä tiestä, josta n. 3km kesällä henkilöautokelpoista tietä. Yhden rajanaapurin osalta piti maksaa muutamalla kympillä tienlevennyksestä aiheutuvaa mrtsäalan pienenemistä.

    Visakallo 6.12.2015, 09:12

    Nuo kiinteistöjen kulkuoikeudet ovat joskus aika mielenkiintoisia.
    Kerran tuli vastaan tapaus, jossa maatilan tieoikeus oli aikoinaan kahdenkeskisellä sopimuksella määritelty rajanaapurin maiden läpi valtion tielle.
    Kysymyksessä ei siis ollut aivan tavanomaisesta rasitetiestä.
    Sopimuksen ehtoina oli mm. porttien kiinnipito ja aitojen kunnossapito, yms. senaikaiseen karja- ja maatalouteen liittyvät asiat.
    Maatilasta myytiin myöhemmin muutama rantatontti, rakennettiin mökit ja niiden omistajat käyttivät vuosikaudet ko. tietä.
    Jossain vaiheessa porteista yms. syntyi riitaa ja asia eteni maaoikeuteen.
    Päätös oli, että itse maatilan tieoikeus kyllä säilyi, mutta myöhemmmin lohkaistuilla rantatonteilla ei tieoikeutta ollut lainkaan.
    Niille jouduttiin perustamaan tierasite aivan toisesta suunnasta nykyisin meikäläisen maiden kautta.
    Tällä maalla oli olemassa valmis metsätie, joten uutta tietä ei tarvinut tehdä kuin parisataa metriä. Samalla perustettiin virallinen yksityistiekunta ja olen ollut tyytyväinen kun meitä tien ylläpitäjiä on nyt useampia.

    Metsuri motokuski 6.12.2015, 10:33

    Yllä on hyvä esimerkkisiitä että kuinka omasta tiestä voi hyötyäkkin kun ottaa siihen osakkaita ja luovuttaa ehkä hieman maapohjaa tien alle. Henkilökohtaiset kustannukset omasta tiestä vähenee ja on perusteet tien kunnossapidolle. Hienosti tehty.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
1 2