MItä tuolla tarkoitit? Antonin metsistä en mitään tiedä, kun kaveri ei asioistaan täällä puhu. Sahalassa suositaan koivua, joka vastustaa happamoitumista.
A.Jalkanen:
”Allergioiden ja monimuotoisuuden mahdollinen yhteys on tutkimuksen alla oleva hypoteesi. Jos yhteys tulee todennetuksi, asettuvat tavoitteet esimerkiksi metsän tärkeiden elinympäristöjen ja lahopuun säästämiseen uuteen valoon. ”
Varmaankin kaikenlainen epätasapaino luo edellytyksiä allergialle. Eli Anton saattaa olla ihan oikeassa kun syyttä liian suurta hirvikantaa. Sen täytyy kuitenkin olla aika pieni sivujuonne asiassa, kun allergiat lisääntyvät nimenomaan kaupunkiympäristössä.
Lahopuun suhteen palauttaisin mieleen ajan jolloin jokainen kuivapuu kerättiin talteen hevospelissä, samoin kaikki hakkuutähteet, oksakeppejä myöten. Se mitä isäntä tai firma ei kerännyt sen keräsivät hakkuumies perheineen tai muu ns. köyhäkansa. Tätä tehtiin yllättävän kaukanakin tiestöstä, hevosella kun pääsi aika mukavasti liikkumaan.
Tämä aika päättyi 60-luvulla. Sitä yleisesti muistellaan aikana jolloin metsät olivat terveitä ja terveyden lähteitä ihmisillekkin.
Sitten tulivat kesähakkuut ja aika jolloin kenenkään ei enää ”kannattanut” kuivasia ja hakkuutähteitä keräillä.
Tätä jatkui kunnes tuli tämä energiapuu boomi. Energiapuusta huolimatta metsiin jää lahoavaa puuta nykyään selkeästi enemmän kuin 50-luvulla.
Ne tärkeät elinympäristöt ovat sellaisia että niitä ei manuhakkuuaikana tosiaankaan suojeltu, mutta menetelmät olivat sen verran keveämpiä että se korvasi osan siitä puutteesta.
Jos allergioihin metsätaloudesta haetaan syitä niin esim. kesähakkuut ja kantojen nosto pitäisi panna tikun nokkaan ja tutkia tarkasti.
Tarkkaamattomalle lukijalle: ”Ken kutsui Herttaa ja Helunaa, ne vastas torvensa soitantaan.” Kuka rummuttaa maittensa happamoitumisesta? Ei Sahala ainakaan.Siella ei hirviakaan nahty ylivoimaisena ongelmana.
Antonhan uhosi teurastavansa tuon kuuluisan lumikkohypoteesin siellä lukijatapaamisessa.Kuinka on mahdollista että se näyttää edelleenkin elävän ja porskuttavan?
Teurastuksesta huolehtiikin ”tieteen terävä miekka” aikanaan, jos niikseen tulee. Tiede on – prof.emer. Kärkkäinen hiljattain totesi – itseään korjaavaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.