Riistahallinto rahoittaa aika pitkälle itse itsensä ja myös hirvivahinkojen korvaukset riistanhoitomaksun ja kaatolupamaksujen tuotoilla. Riista-aidat kustannetaan verovaroista ja hirvieläinkolarin omaisuusvahingot omilla vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Liikennevakuutus kattaa kuitenkin aina henkilövahingot? Siinä se kokonaisuus on.

Mielestäni hirvieläinonnettomuuksissa pitäisi päästä nykyistä parempaan. Ainut tehokas keino on alentaa kantoja, kun ei aitoja voi joka paikkaan rakentaa. Kehä kolmosen länsipääkin on vielä ilman aitaa. Onko pelkona, että kauriita/peuroja harhautuu aitojen väliin? Aidan voisi rakentaa vain kehä kolmosen pohjoisreunalle, niin valtion karja pysyisi siellä susirajan takana.

Meillä alueellisessa riistaneuvostossa kaikki sidosryhmät yksimielisesti, myös liikenneturvallisuudesta vastaava ELY ja suuri osa metsästäjistäkin oli sitä mieltä, että hirvikanta pitäisi alueella leikata puoleen ja yleensäkin hirvieläinkantaa leikata niin, että vahingot laskisivat kohtuullisiksi.

Metsästäjien ydinryhmä kuitenkin käveli kaikkien muiden yli ja päätti, että hirvimäärän tavoitetta voidaan jopa nostaa. MMM siunasi epädemokraattisen päätöksen, joka ei täytä metsästyslain vaatimusta.

Eikö tällöin olisi oikein, että ne, jotka haluavat muista välittämättä ylläpitää ja lisätä vahinkoja myös vastaisivat niiden kustannuksista?

Riistahoitomaksun maksajia on yli 300 000. Maksun korotus 300€/ vuosi  toisi rahaa korvauksia varten noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, sillä pääsisi alkunn. Luke on laskenut metsästyksen hyvinvointivaikutuksiksi jopa 700 miljoona euroa vuodessa. Maksun korotus olisi varsin maltillinen siihen nähden. Olisko tämä oikeudenmukainen malli omaisuusvahinkojen korvaamiseen?

Lisämaksua voisi pienentää vähentämällä korvaustarvetta, eli hirvieläinkantaa leikkaamalla. Siinä kannustin.

Niin tuo 100 miljoonaa kattaisi vain hirvieläinkolarien kustannukset. Mekanismi ei olisi kaatoluvan hinnan nosto vaan poisto, se kannustaisi oikeaan suuntaan.

Tulisi niitä verotuloja lisää silläkin systeemillä, että mänty-ja koivutaimikoita suojattaisiin hirvieläinvahingoilta jo ennakkoon esim. aitaamalla huoltovapailla aidoilla.  Kalliit ja hyvin kasvavat taimet tuottaisi takasin pienellä viiveellä käytetetyt tukirahat .   1 :  20 % kaikista kuusen istutusalueista on männylle sopivampia.     Se on kiertoaikana ehkä keskimäärin  n. 100-150 mottia /ha x 15 000 ha  enemmän verotettavaa puun myyntiä ja niiden käyttöä teollisuudessa.    Lisäksi  :  Kuusi on huonoin puulaji kestoltaan luonnontuhoja vastaan ilmaston lämmetesssä myös Suomessa, varsinkin liian kuivilla mailla kasvaessaan.   3 :  Männyn tuhoalojen väheneminen–> lisää arvokkaan tukkipuun tuotosta.   4 : Koivikoiden kasvatus vähentää juurikääpäisten kuusikoiden tuottamia kasvu-ja tuottotappioita  xx milj.  €uroa/v.   Nopeuttaisi lisäksi hiilen sidontaa , jne.

N. 50 milj. hirviaitoihin metsissä (hinta puolittuisi uudelleen käytön avulla). , rhy:n masinoimilla talkoilla pystyyn.

Tämä ed. siksi, että hirvieläinten vähentäminen ei näytä  käytännössä onnistuvan sille tasolle, että metsätuhot vähenisi riittävästi.   Siis ruokinta suunnattava kokonaan muualle kuin arvokkaimpiin metsiin.  Innokkaimmat riistahenkilöt vois keskittyä hirvien ruokintaan omissa metsissään ja/tai ruokintapaikoilla .

Nämä meidän ehdotukset tällä palstalla ei luultavasti saa mitään muutosta aikaan vaikka olisivat ihan kokeilemisen arvoisia vinkkejä verotulojen kasvattamiseenkin.  Vähintään harkitsemisen arvoisia.    Hesarista ja twiiteistä yms. lukevat vaan eniten ääneen pääseviä mielipiteitä asioista päättäjät…  taidan lopettaa täällä asiasta jauhamisen .  Terve sitten,  ja hyvää jatkoa itse kullekin ”säädylle”.