On suurmetsänomistajia myös, jotka tekevät vain hankintakauppaa. Kieltämättä tilastojen mukaan jk osuus puukaupasta on vain 10 prosentin luokkaa, niin myös hankintakaupan osalta, mutta jk sopii hyvin hankintakauppaan. Ei tee vaihtoehdosta heikompaa ja riittää hyvin ulostuloksi.

Epäselvää tuntuu olevan korjuun kustannusten maksajan roolista, niin myös metsänhoitotapojen vaihtoehtojen välillä. Osuu kohdilleen, jos metsät hoidetaan vain jaksottaisena metsänhoitona ja tehdään vain pystykauppaa. Vaatimus kuitenkin on myös vaihtoehtoisista tavoista metsänhoidossa ja puukaupassa. Tiedä sitten onko tarkoituksen mukaista pitää erillään, vaihtoehdot ovat myös yhteensovitettavissa. Metsänhoidossa hoidon tavat ovat jo valmiiksi päällekkäisiä ja rinnakkaisia. Tuntuisi, että riittäisi jaotus uudistushakkuut, kasvatushakkuut ja erityishakkuut. Ja luokituksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti metsän uudistumiskykyyn. Uusiutumattomat ja heikosti uusiutuvat metsät tulisi ohjata suosiolla keinollisen uudistamisen piiriin ja jos luontaisia vaihtoehtoja halutaan pitää esillä, niiden vaihtoehto olisi herkästi uudistuvilla ja kasvua ylläpitävillä metsillä. Yksi luokitusvaihtoehto voisi olla esim. uusiutuvat ja vaihtoehtoisesti uusiutumattomat metsät.