Keskustelut Metsänhoito Kuka aikoo tehdä siemenpuuhakkuun?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • A.Jalkanen

    Syksyllä vielä maanmuokkaus satoa varten valmiiksi.

    Hyvästä siemensadosta voi hyötyä myös niin, että istuttaa mäntyä, mutta jättää samalla myös säästöpuuryhmiä parhaista yksilöistä. Konekylvönkään onnistumista ei voi täysin tietää heti kylvön jälkeen, kun eri siemenet itävät eri aikaan, eli taimia nousee jopa kolmena vuonna hakkuun jälkeen. Säästöpuiden tuottamasta siemenestä muodostuu vielä pitempiaikainen siementuotos.

    jees h-valta

    On jo muokattu. Osa taimetusta jäi tekemättä kun taimia ei saatukkaan riittävästi tarhalta. Nyt sitten on yksi ala männylle luontaista satoa vailla.

    Visakallo

    Taimitarhoilla oli  runsaasti kevätahava-tuhoja. Taimipula kuului olevan nyt useammalla suunnalla.

    Tolopainen

    Kyllä on taas ihme tarinoita, lisätilauskin tuli taimia vajaassa viikossa ja siemeniä vaikka hurumyket.

    Juniperus

    Suunniteltu on siemenpuuhakkuuta tänä syksynä ja laikutusta, mutta vuosien kokemuksella totean. että miksi tekee turhaa työtä. Vaikka nyt onnistuisikin siemenpuuhakkuu hyvin, niin liiansuuri hirvikanta pitää siitä huolen , ettei kunnon mäntytaimikkoa näin saada kuviolle aikaiseksi.-

     

     

    jees h-valta

    Voi Toloppa, kyl ny vaan nii käi. Yllätys se oli minullekkin mutta elämässä niitä joskus tulee. En ainakan edes yrittänyt painostaa hommaamaan. Kyllä ne vielä kerkiää metsittyä. Karu hiekkainen mäki edes ryönäty sillai et olisi merkitystä. Ja jos ensi keväänä luontaista näyttää olevan alullaan ei siinä kyllä sitten enää tarvitakkaan.

    Tolopainen

    Miten on mahdollista, jos ennakkotilaus on ollut tehtynä. Ruotsissa on paljon ylimääräisiä taimia, kun eivät saaneet ulkomaista työvoimaa istuttamaan.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Kyllä on taas ihme tarinoita, lisätilauskin tuli taimia vajaassa viikossa ja siemeniä vaikka hurumyket.”

    Tolopaisen Suomi ei ole tässäkään tapauksessa aivan sama asia kuin koko Suomi. Itse en taimipulasta kärsinyt, mutta en silti julista sitä koko valtakuntaa koskevaksi asiaksi.

    harrastelija

    Aikoinaan luontainen uudistus on ollut aika yleinen tapa. Nyt kun on saatavana? jalostettuja taimia, niin onhan se paljon varmempi ja nopeampi keino uudistaa. Etelä ja Keski-suomessa on vielä sen verran nopea kasvukierto, että saa taimihankinnat korvatuksi vielä oman elämänsä aikana.

    Pari kokemusta:

    1.   V.1996 jätin siemenpuita kangasalueelle  6,4 ha:n päätehakkuukuviolle. Ensi myrskyssä meni n. kolmasosa siemenpuista nurin, eivät ehtineet siementämään – saatiin kenttäsirkkelillä kotitarvepuuta.

    Jonkun vuoden päästä meni toinen kolmannes nurin ja lisää kenttäsirkkelihommaa, koska eihän myrskypuut tahdo sahoille kelvata.

    Viimeisen kolmanneksen kaadoin itse ja vinssasin taas sirkkelille, sirkkeli tuli rantteelle, kun vähintään sata pölkkyä oli kasassa. Niistä puista rakensin parin sadan m3:n pylväskatoksen klapeille. Samalla istutin aukkoihin 2 000 kuusen tainta lisäksi varsin hieskoivuvaltaiselle aukolle.

    Alueella olisi nyt epämääräinen sekametsä, mutta sinne ylsi osa-yleiskaava ja alue meni tonteiksi!

    2.   V. 2008 hakattiin mäntykangasta n. 10 ha nurin. Hain Mhy:lä riittävän määrän männyn siemeniä ja sain äestyskoneen hommaan. Kone kävi aukon läpi ja vuosien saatossa nousi epätasaisesti taimia. Kesä, joka tuli äestyksen jälkeen, oli erittäin kuiva.

    Odottelimme muutaman vuoden ja sitten pokka petti ja istuteltiin 4 000 lisätainta parin kesän aikana aukkokohtiin. Sittenkin tulos on aika lohduton, kunnolla taimitettuna alueella olisi nyt aikamoinen T2 taimikko.

    Nyt näkyy olevan sijoittajilla kova hinku ostaa metsäpalstoja, joten myytiin ko. palsta sijoittajalle pohjineen!

    Summa summaariun; kaikkea ei kannata kokeilla ns. ”kantapään kautta!”

    Rane

    Jotenkin siemenpuiden käyttö on jäänyt.Kun ala pitää kuitenkin äestää niin samalla menee siemenetkin eikä tarvitse puljautua kaatuneiden puiden kanssa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)