olisiko jollain jotain suuntaa antavaa tietoa, kuinka paljon kuivan kankaan männikkö kasvaa vuosittain Eteläpohjanmaalla/Pohjoisessa satakunnassa? Ja minkälaisiin kuutiomääriin pääsee kiertoajan aikana?
” Paljonko kasvun kannattavaisuus raja, jos kasvu on alle 5 kiintoa sellaista metsää ei ainakaan kannata ostaa nykyhinnoilla. Käytännössä metsän kasvatuksen kannattavaisuus on aika heikkoa Jyväskylän pohjoispuolella. ”
Riippuu mistä roikkuu. Lämpösummat on keskimäärin entistä suurempia pohjoisempanakin.Ei Jyväskylän korkeus ole mikään kannattavuuden nollaraja. Mm. luontainen uudistaminen onnistuu usein paremmin pohjoisempana paremmillakin metsämailla ja taimikoiden heinäämistä ei tarvita yhtä usein kuin etelämpänä.
Visakallo, tuo kuvio ensiharvennettiin viime syksynä. Esityönä aluskuusikosta perattiin alle kuitupuun kokoiset pois. Satoa kertyi koivukuitu 87,5 m3/ha, kuusikuitu 15,7 m3/ha, vanerikoivu 5,6 m3/ha. Yhteensä 108,8 m3/ha.
Koivua jäi 560/ha. Aluskuusia 800/ha. Vanerikoivu tuli ajourilta. Kuusissa ei lahoa. Koivuissa ei ruskotäpläperhosen vioituksia. Koivut ovat myös karsiutuneet hyvin.
Puuki keneltä otit lainauksena tämän syvällisen tietämättömyyden ilmauksen: ”Käytännössä metsän kasvatuksen kannattavaisuus on aika heikkoa Jyväskylän pohjoispuolella. ”
Rajaa jo Antoninkin metsät pois kannattavaisuuden piiristä.
Jyväskylän pohjoispuolella on varmaan kokonaiskasvu paljonkin suurempi kuin eteläpuolella, johtuen tietenkin valtavasta pinta-ala erosta.
Jyväskylän pohjoispuolelta löytyy toki huonokasvuisiakin metsämaita runsaasti, mutta on todella hyviäkin kasvupaikkoja. Tuo pohjoisuus alkaa tosissaan vaikuttamaan vasta Oulunjärven pohjoispuolella.
Suomessa on toki muitakin puun kasvuun vaikuttavia tekijöitä kuin pelkkä sijainti etelä/pohjois suunnassa.
Mitenkä se valoisa aika menee kesällä/kasvukauden aikana pohjois-suomen ja etelä-suomen välillä. Jos ilmasto lämpenee niin ei se pohjoisessa tarvitse päivän jatkua.
Minä en ainakaan elä niiden ilmaston lämpenemisjossien mukaan. Meillä on nämä oilosuhteet nyt, eikä mikään osoita että nämä nyt kovin paljon mihinkään olis muuttumassa.
Kaikki mittaukset osoittaa että ilmasto on lämmennyt jo 100v. Metsän kasvu on Suomessa lisääntynyt n. 30% sen vaikutuksesta. Näkyy esim.kun vertaa vanhoihin metsäsuunnitelmiin. Ilman hiilidioksidipitoisuus on noussut huomattavasti mutta ei sitä vielä hengittäessä huomaa. Joka vuosi sitä tuprutellaan ilmakehään 5mrd t lisää.
Ennustavat kuitenkin lämpösumman kohoavan jatkuvasti ja pohjoisempaan se parantaisi metsien kasvua eniten. Lämpeneminen on meneillään, 1960 – 2016 vuosien välillä neljä lämpösummaltaan suurinta vuotta ovat tällä vuosituhannella. Kannattaa seurata vuotuisen lämpösumman kehitystä, toki voi olla että tämänhetkinen lämpeneminen muuttuu viilenemiseksi vaikka muutaman kymmenen vuoden päästä. Meillä noita pohjoisen tiloja vielä muutama ja jos rovaniemen lämpösumma on 1100 parhaina kesinä tällä vuosituhannella ja keskimäärin viime vuosikymmeninä kuitenkin 900 kieppeissä, niin tuo näkyy jo luston paksuudessa, varsinkin jos heinäkuu on ollut kuuma.
Ilmastonmuutos ei ole vielä lisännyt kasvua aivan noin paljon kuin Tolopainen laskee. Vuotuinen lämpösumma ja termisen kasvukauden pituus ei varmaan ole vielä noussut kuin 5-10 %:n luokkaa?
Tutkijoiden mukaan kasvunlisäys metsissämme johtuu pääosin metsien uudistamisesta, soiden ojittamisesta ja metsien tihentymisestä. Jalostettu siemen alkaa myös vaikuttaa positiivisesti ja samoin metsien rehevöityminen (sadannan mukana tulevat ravinteet ja ihmisen tekemä lannoitus).
Tuolta löytyy lämpötilan vaihtelu 60_luvulta lähtien pylväsdiagrammeina.Voi valita paikkakunnan ja ajankohdan.Esim Kajaanissa näyttäisi että trendi on lämpenevä kaikkina muina kuukausina paitsi kesäkuussa.
Meillä oli metsämaan hoitoo liittyvää koulutusta alan ammattilaisille ja kouluttajina olivat silloisen METLAn tutkijat, jotka ottivat useta kokeita kaivamalla yli puolen metrin kuoppia, sieltä maanäytteet, jotka tavan mukaan seulottiin monen eri seulan läpi. Sen jälkeen analysoitiin maalajit ja niissä piilevät eväät.
Jo kuivalla kankaalla tuli kasvua rajoittavaksi tekijäksi vesi. Maaperä olisi pystynyt parempaan, jos vettä olisi ollut enemmän. Silloin lämpösumman kohoaminen, taikka pussipaskan levittäminen eivät olisi auttaneet oikeastaan mitään.
Opetusmetsästä ”huolehtiva” metsäteknikko kuitenkin lannoitutti kankaan, että ”Puut olisivat pysyneet kasvukunnossa pitempään”. Eipä rainnut edes marjasato parantua, eikä yli 150 – vuotiaat puut siitä näyttäneet nuortuvan. keloja syntyi lisää…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.