olisiko jollain jotain suuntaa antavaa tietoa, kuinka paljon kuivan kankaan männikkö kasvaa vuosittain Eteläpohjanmaalla/Pohjoisessa satakunnassa? Ja minkälaisiin kuutiomääriin pääsee kiertoajan aikana?
Kyyllä se vaikuttaa jonkin verran.Kuivan kankaan männyistä sahat kilpailee tosissaan.Juhannuksen kauppa wersolle maksoivat ok.Jopa tuura kilpaili tosissaan.
Anttoo` :”Kyllä tuo on kuivahko kangas, mutta lannoitettu. Lannoitetaan vielä kerran ennen päätehakkuuta.”
Kuivahkoa hyvälaatuista männikköä kannattaa lannoittaa kaksi eri kertaa ennen päätehakkuuta. Kuivaa ei kannata lannoittaa, koska se ”Laskee läpi” lannoitusravinteet.
Aloitimme säännölliset lannoitukset 1990, nyt on menossa jo viides kierros.
Jalostushyöty on kyllä tuntuva. Meillä on 31 vuotta sitten istutettu kuivahkon kankaan pystykarsittu männikkö, jonka lannoitimme 15 vuotta istutuksesta (metsän np 1, 400kg/ha), jonka olemme harventaneet kaksi kertaa. Poistuma rapia 150 m3/ha (otettu paljon polttopuuksi). 600 runkoa/ha, 143 m3/ha, tukkia 40 m3/ha, kasvu 9,3 m3/ha (metsäsuunnitelman mukaan).
Tästä männiköstä löytyy kaksi kuvaa lukijoiden kuvissa.
Pystykarsittu, hyvälaatuinen männikkö on erinomainen lannoituskohde. Teoriassa se pitäisi olla niin harva, että karsimattomassa osassa oksat pysyisivät elävinä loppuun asti. Eli oksaton tyvitukki55 dm ja terveoksainen latvatukki.
Päätavoite on tyvitukin järeyttäminen mahdollisimman paksuksi ja mahdollisimman nopeasti. Viiluntekijät ovat haltioissaan!.
Suomen metsistä kuivia kankaita on 5,3 prosenttia, karukkokankaita 0,2 prosenttia. Aika marginaalinen määrä. Mänty kasvaa tyydyttävästi, mutta muut puulajit jäävät pensaskerrokseen.
Kuivahkoja kankaita on 34,9 prosenttia. Erittäin merkittävä määrä. Luontainen valtapuu on mänty, seassa heikkokasvuista kuusta ja koivua, mutta muut puulajit jäävät pensaiksi.
Nämä kuivimmat vain mäntyä tyydyttävästi kasvavat metsämaat kattavat 40,4 prosenttia maamme metsäalasta (8 miljoonaa hehtaaria, josta kuuselle on jouduttu holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen vuoksi uudistamaan jo miljoona hehtaaria). Jopa minä saan kuivahkon kankaan tuottamaan nykyisellä taimiaineksella maan keskiosassa 10m3/ha/vuosi. Koko maan tasolla metsästystalousministerien johtama holtiton sorkkaläinlaidunnus vähentää mäntyraaka-aineen tuotantoa näköjään 10 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa tuolla miljoonalla hehtaarilla. Kahden äänekosken laitoksen verran. Nykyhinnoilla 2000 miljardia.
Aika paljon on vielä parantamisen varaa optimiolosuhteissa metsän kasvu voisi olla n. 30 kiintoa hehtaarilta. Jotkut heinäkasvit voisivat tuottaa kuitua vielä huomattavasti tuonkin määrän yli samoin paju.
Optimiolosuhteet ovat kyllä luonnonvastaisia. Ensinnäkään meillä ei ole koskaan koko metsäpinta-ala Lehtoa. Maanpinnan muotoilu oikeanlaiseksi vaatisi ainakin satatuhatta osoa puskutraktoria ja kaivukonetta, Dumppereitakin tarvittaisiin. Lämpösummat pitäisi saada rukattua kohdalleen ja Lappia siirtää mielellään Suomenlahden eteläpuolelle.
Jos käy kuten ennustetaan meillä on 50v kuluttua Unkarin ilmasto eli siirrytään n. 2000km etelään päin. Lapissa on ehkä parhaat kasvuolosuhteet havupuille. Tai sitten ei. Puut saattavat lahota kokonaan talvella kun on lämmintä ja pimeää.
Eipä tarvitse olla ainakaan huolissaan ilman lämpötiloista 50 vuoden kuluttua. Jos täällä kuitenkin silloin on lämmöt nousseet, ei Duomeen paljoakaan mahdu metsiä, kaikki mahdolliset paikat ovat siirtolaisten rakentamia asuintaloja täynnä, koska etelämmäs kun mennään, niin siellä on eläminen lähes mahdotonta.
Puut osaavat mennä talvilepoon, koska päivän pituus ei muutu, vaikka lämpötila nousisikin. Jonkin verran juuristo hengittää talvellakin, mutta lämpimän ilmaston korkeampi kesäkasvu korvannee sen. Jos meidän puulajit eivät selviä, ne korvautuvat/korvataan toisilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.