Jos kuusta kuivalla paikalla kasvattaa, tietysti noin voi käydä. Mutta miksi pitäisi kasvattaa? Kuivalla paikalla ei ole mitään syytä kasvattaa muuta kuin mäntyä. Sadesumman on ennustettu lisääntyvän, mutta niin on myös haihdunnan, joten kuivat paikat ei reheviksi muutu.

Jos koivua on niin paljon, että se voi muodostaa karikematon, kasvaa paikalla koivujen lisäksi heinää. Siksi mitään mattoa ei synny. Sen sijaan koivut ja heinä yhdessä kuluttavat vettä paljon. Ylipäätään kasvillisuus maata kuivattaa, ei haihdunta sellaisenaan.

Kuten aikaisemmin totesin, lehtipuiden vedenkulutus kasvaa progressiivisesti puiden kasvaessa suuremmiksi.
Erityisen kuivina kesinä syntyy pystyyn kuivaneita koivikoita ja haavikoita, jos ne ovat kuivumiselle alttiissa maaperässä. Sama tietenkin pätee kuusiin ja jopa mäntyihinkin, vaikka mänty ainoana puulajina pystyy neulastensa avulla käyttämään ilman kosteutta hyväkseen.
Kokemusta on valitettavasti tullut tältäkin saralta.

Edelleen toistan että juttu irtosi sivuraiteelle suorittavan jättöpuukommentista ja se vain jatkui Glan ja kumpp. vedättäessä aivan mielenkiintoista keskustelua karua ja kuivankin mahdollisuudesta lehtipuun viljelyyn. Kun tuppaan vetämään aina omani loppuun asti. Uskon kyllä Tanelin pohjan karuuden vaikka ei mitään vastaan todella katsaustakaan ole. Minulla vastavuoroisesti voi olla muutaman vuoden päästä aika läheltä Tanelin suuntaa faktaa karun maan lehtipuun viljelystä. H-vallassahan sitä jo kymppivuotisena onkin. Nyt vain kasvaa NIIN selkeääkin selkeämmässä jopa Metsäkeskuksen tarkastamassa männyn pohjassa. Ja se raja näkyy hyvin nyt kun se kallion päällimaisema jäi kuitenkin männylle. Kituliaalle sellaiselle. Kasvuraja ja sen kehitys on hyvä mittari ja se kiinnostaa minua varmasti vähintäänkin enemmän kuin täällä kinaaminen kyseisestä. Uskon että saan todennettua väitteeni. Eikä se ota montaakaan vuotta.

Jees: ”Jos koivua on riittävästi se myös muodostaa lähes yhtenevän latvusmaton joka ei paljon kuivana kesänä (kuten nyt) heinikkoa ruoki. Esim. omassa haavikossa jo heinäkuun lopulla oli alustakasvillisuus täysin ruskea. Nyt uskonkin että ensi kesänä voi pintakasvillisuus ollakkin vähäistä aikaisen kuloontumisen vuoksi.
Juuri niissä karuissa mäkirinteissä.”

H-haavasta en mitään tiedä, ehkä siellä puusto on niin tiheää, ettei valoa ruohoille saakka riitä. Sitä ei kuitenkaan kannata käyttää esimerkkinä koivikosta. Mutta jos aluskasvillisuus oli loppukesästä ruskeaa, on se alkukesästä noussut edellisen syksyn lehtien läpi eli lehtimattoa ei sielläkään ole. Kuivuus ja valon puute ruohot teki ruskeaksi. Ei edellisen syksyn lehdet.

Hoidetussa koivikossa yms. tavanomaisissa talousmetsissä lehtipuiden alla ei varjoa niin paljon kiertoajan missään vaiheessa ole, etteikö ruohot ja varvut lehtien alta nousisi. Lehdet saattavat muodostaa syksyllä maton varsinkin haapavaltaisen puuston alle, mutta silloin haihdunta ei ole kiinnostava asia. Sadanta on joka tapauksessa isompi kuin haihdunta. Kuivuudesta oli kyse ja yleensä heinäkuu on tällöin oleellinen ajankohta.

Karikkeesta puhuttaessa ja h-haapa poislukien vain kuusi saattaa muodostaa yhtenäisen maton. Sekin silloin, kun puusto on turhan tiheää, eikä valoa aluskasvillisuudelle ja hajoitustoiminnalle kunnolla riitä.