Keskustelut Puukauppa Kuitupuun kantohinta jo yli 40 euroa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
  • Kuitupuun kantohinta jo yli 40 euroa

    Seuraan jossain määrin Viron puumarkkinoita.

    Maaliskuun lopun hintatilastojen mukaan havukuidun satamahinta ylitti jo 60 euroa kuutiolta ja koivukuitukin hipoi sitä. Paikallisen kustannustason mukaan, kun tästä vähennetään reilu 15 euroa (hakkuu, metsäkuljetus ja rekkakuljetus), saadaan kantohinnaksi yli neljä kymppiä.

    Esimerkiksi SE hankkii Suomen ja Ruotsin sellutehtaille markkinatasauspuuta Baltiasta. Näin muutamasta miljoonasta kuutiosta voi maksaa lähes mitä tahansa, koska tämä pitää ainakin jossain määrin aisoissa Ruotsista ja Suomesta hankittavan kuidun hinnan.

    Tällä hetkellä sellubuumi taitaa olla kuitenkin sitä luokkaa, että kevään kaupoissa kuitupuun hinta joutuu joustamaan myös Suomessa (Ruotsissa jo nousikin jossain määrin).

  • Jätkä

    Mäntän projekti oli tuon saman Osuuskunnan touhua kuin on Mäntän tehtaat ja sopimus Jeessin hybrideistä. Metsäkliitto vain päsi omasta sopimuksestaan irti, Jeessin sopimuksesta ei niin helpolla, jos jeessi on ymmärtänyt pitää sopimuksen tallessa raamatun välissä.

    Jeessihän omistaa Metsäliiton, joten hän on aina erikoisasemassa sen osuuskunnan puukauppojen suhteen. Osuuskunnan suunnitelmat muuttuivat tuon haavan suhteen, kun he lopettivat haaveet korkealuokkaisen setelipaperin valmistuksesta ja möivät koko tehtaan pois. Siinä vaiheessa romahti koko Hybridi-idea Suomen maassa.

    Totuus kuitenkin niistä haavoista lienee, että niistä saisi halvatun hienoa haapa-sahatavaraa, josta myös kiihkeästi lömpöpuuta tehdään.

    jees h-valta

    Enpä nyt ole omistajanakaan kerinnyt kysellä mitä h-haavan jalostukselle nyt kuuluu mutta joka puolella suomea missä olen Metsä-Groupin lappuja pinojen päissä seuraillut ohi kulussa on myös haapapinoissa ollut sama lappu. Ja Kymenlaaksossa oli myös laadukkaasta haavasta tehty erikseeen tukkia aika komea kasa joten jollain tapaa sitä eteenpäin myös jalostetaan. Mutta kun ei aivan vielä ole ajankohtaista en siitä kovin paljoa viitsi murehtia vaan keskustelut h-haavasta alkavat varmaan tuossa 2022-2025 paikkeilla. Hiukan seuraan loppupään järeytymistä ja saatan vielä hieman siistiäkkin turhia allejääneitä ja pystyyn kuivuneita pois. Kannattaa ottaa hiukan isompina kokonaisuuksina joten siksikin, ei kiirettä.

    Kuitupuunkasvattaja

    Hybridihaapa on oletettavasti sisältä tasaisen kirkasta. Soveltuisi sinällään parempien saha- tai höylälaatujen raaka-aineeksi hyvin. Luonnonhaapa käy myös, mutta jos klooniin on päässyt värivikaa tai lahonalkua, on sivutuotekasa melkoinen. Haapa saattaa olla tyveltä terve, mutta 3-6 m korkeudella voi tulla yllätyksiä. Tässäpä syy miksi Suomessa vain harva pikkuyhtiö näpertelee näiden kanssa.

     

    Kuitupuunkasvattaja

    Tietääkö kukaan, että käytetäänkö Kaskisissa CTMP-tehtaalla yhtään haapaa? Käsittääkseni voitaisiin käyttää, jos haapaa olisi tarjolla suurehko määrä. Eri asia taas on, että onko Metsä Fibrellä valmiina haapakuituasiakkaita.

    Visakallo

    Näyttää vähän siltä, että Jessen haapojen kiertoaika pitenee. Onko kasvu viime vuosina hidastunut? Olisiko kannattanut jo harventaa? Eikös haapoihin, koivuihin ja muihinkin lehtipuihin päde sama kasvatusohje, eli latvukset eivät saa missään kierron vaiheessa tavata toisiinsa.

    kmo

    Sahoilta kuuluu hätähuuto samaan aikaan kuin metsä­jätit tekevät huippu­tulosta – ”Sahojen toiminta­ympäristö on Suomessa tuhottu”

    Sellukattiloissa on tänä vuonna poltettu puupulan takia jo järeitä tukkeja.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000005678682.html

    Hesarin juttu, toivottavasti ei ole maksumuurin takana.

    Puuki

    Muistaakseni haapaan voi tulla värivikaa myös esimerkiksi kuivan oksan ”reiän” kautta. Ei ehkä ole hybridihaapa sen suhteen paremmin suojassa kuin kotimainen haapapuukaan.

    Kannattaahan se tukin käyttökin sellupuuksi nykyhinnoilla, kun kuitupuu on jossain muualla  samoissa hinnoissa kuin tukkipuu täällä.

    Kuitupuunkasvattaja

    Haapa värivikaantuu nimenomaan oksien kautta. Osa sisutuskäyttäjistä hyväksyy tämän, mutta tuli vastaan käyttökohteita, joissa haapa karsiutui kokonaan pois.

    Tukkikin käy tosiaan sellun raaka-aineeksi. Kannattaa laittaa muutama kymmenen tuhatta kuutiota tukkia sellunkeittoon mieluummin kuin nostaa miljoonien kuutioiden hintaa edes eurolla.

    Kansantalous ja suuryhtiöiden gobaalitalous ovat eriytyneet jo parikymmentä vuotta sitten. Harva päättäjä tai kaduntallaaja ymmärtää nykyistä tilannetta. Ilmiö näkyy erityisesti kuitupuun ja sahojen sivutuotteiden hinnassa.

    Jätkä

    Ison haavan oksat ovat sisustuskäytössä todella kauniita ja värisävyillä kyllästettyjä. Varsinkin, kun niihin on tullut ”värivikaa”

    Tarkka kasvattaja tietenkin pystykarsii huippurungot ja pitää huolen että niihin tulevat verso-oksat tulee pyyhittyä pois. Siinä olisivat alikasvoskuuset erinomaisia rungon harjaajia. Pitkät valkoiset haapalaudat olisivat todella hintavia ja lämpökäsiteltynä hinta moninkertaistuu höyläyksen jälkeen.

    Jätkä

    Kannattaahan se tukin käyttökin sellupuuksi nykyhinnoilla, kun kuitupuu on jossain muualla  samoissa hinnoissa kuin tukkipuu täällä.

    Olen ollut ajamassa huippulaatuista kuusitukkipuuta Lielahden sellutehtaalle. Puulaaki jauhoi satojatuhansia kuutioita kuusitukkia selluksi, koska raaka-aine oli niin halpaa.

    Silloin esim kuorta, eli ongelmajätettä tuli järeästä tukista vain murto-osa sippirankaan verrattuna. En tiedä, joko ne kuorivuoret on saatu hävitettyä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)