Myös kuitupuu tarvitsee tilaa, mutta 99,9 % puuntuottajista tekee kuitenkin kaikki hoitotoimenpiteet kasvattaakseen tukkipuuta. Osa ei tee tukkipuille tilaa, mutta he myyvätkin puunsa kuitupuuna tappiolla.

Ajelin tänään Virroilla, Kurussa ja Ruovedellä: Tien varsilla näkyvä puusto on hiukan pikkuisen eri näköistä kuin pohjnmaalla. Pohjanmaalla ei ole järeitä puita muualla kuin hautausmailla, noilla muilla paikkakunnilla on lähinnä hoidettuja metsiä taikka uudistusaloja, jotka on jo käsittelyssä.

Nopeakasvuisia puulajeja, jotka sopisi myös Suomessa kasvatettavaksi, on muitakin kuin hybridihaapa. Harmaaleppä kasvaa samaa tahtia n. 25 vuotiaaksi asti ja lisäksi typpilannoittaa maaperää tehokkaasti.  Mutta parasta kasvua edustaa vesipaju, jota on tutkittu jo 1970-luvulla Rovaniemellä.  Bioenergian raaka-aineeksi korvaamaan fosiilisia se olisi täällä paras puulaji .

Sauli Takalo voisi varmasti kertoa eneriapajun kasvatuksen ja  massantuotannon pullonkaulat. Hän sekaantui varmasti virkavuosinaan Kannuksessa pajuntuotantoon ja pystyisi selittämään, miksi se touhu ei kannata.

Minustakaan energiapuuta ei ehdoin tahdoin kannata alkaa tuottamaan, kun sitä on joka paikka täynnä. poltetaan ensin pöpeliköt tukinkasvatuskuntoon ja kun tarvitsee tukkipuutkin pistää pannuun, niin koitetaan jotain muuta.

Hybridihaapa on kuitenkin mennyt – ja menee polttoon, ainakin mikäli uskomme Mänttän Paperitehtaiden lähistöllä kasvatetujen hybridihaavikoitten kohtaloa läheltä seuranneen entisen piisiesimiehen puheita,

Ja miksi emme uskoisi?

Pajua on tutkittu joo, itsekin istutin sitä vuonna 1981 Suonenjoella Metlan asemalla. Ilmeisesti tutkimusten tulos oli että ei kannata Suomessa. Pajussa oli se hyvä puoli että pelto oli helposti palautettavissa maataloustuotantoon, jos halutaan muuttaa tuotantosuuntaa. Nykyisillä koneilla kannot nousevat helposti, joten tämä peruste ei enää päde.

Suosisin energiapuuna leppää, tervaleppää ja haapaa, jotka lisääntyvät myös kantovesoista. Energiametsien perustamista entisille peltomaille ja turvesuon pohjille kannattaisi ehdottomasti tukea – saataisiin paljon lisää hiilinielua.

Ruokohelpi oli viheliäinen polttaa, koska silikaattipitoinen tavara laavaantuu niin helposti. Eli tuhkamöykky saattoi olla puolen kuution jööti, joka piti pilkkoa paineilmavasaralla.

Kannuksessa ovat kyllä tutkineet energiapuuta ja pajuja. Kysyin kerran pajusta ja turvesuosta ja vastaus oli nimenomaan tämä EU:n maataloustukivääristymä. Ruotsalaiset saavat maataloustuen pajulle ja suomalaiset eivät saa. Ei kai ole osattu ottaa huomioon jäsenyysneuvotteluissa aikanaan.

Pajulle ja hybridihaavalle on tietenkin muitakin jalostusmahdollisuuksia kuin polttaminen. Mutta ymmärrän Mäntän alueen suunnitelman. Ison yhtiön ei kannata lähteä sompailemaan muutaman tuhannen tai muutaman kymmenen tuhannen kuution takia uusille aloille. Pikkuyhtiöille asia on tietenkin toinen.