Keskustelut Metsänhoito Kuitupuun istutus!!!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Kuitupuun istutus!!!

    Istutin viikonloppuna erittäi jyrkässä rinteessä kuusentaimia. Aukon korkeusero oli 40 m ja pintaala pari hehtaaria. Parasranveiset paikat oli niitä notkoja ja uria missä korjuukone joutuu kulkemaan. Muuosa uudistus aluetta on kallioiden ja kivien vaivaamaa.

    Kesken istutus työn tajusin että kaikki se kuusi mitä istutan joudutaan hakkaamaan ensiharvennuksessa pois ajourilta.

    Taidan jättää uudistamatta koska ensiharvennus kuidun istutus ei kannata.

    Ps. Laitoin viime syksynä muutaman pöllönpöntön metsään ja 3/4 on nyt käytössä. Tervemenoa myyrät!!.

  • pihkatappi

    Olikohan se Sauli Valkosen tutkimus. Näitä tutkimusraportteja tulee niin paljon. Tuskin oli oksien paksuuksia vertailtu. Toisaalta ensivarvennuksen runkokoon merkitys 30 vuoden päästä tapahtuvassa harvennuksessa voi olla suurempi kuin näiden tutkimusten aikaan on huomioitu, onko edes huomioitu. Voihan noita itsekin pyöritellä motti ohjelmassa ja laittaa ensiharvennukseen hiukan paremman mottitaksan kun järeys on suurempi, laki kuitenkin rajoittaa käyttämästä optimi vaihtoehtoa.

    Ammatti Raivooja

    Kuusentaimista vähintään 5% kuolee luonnollisesti ensimmäisen 5 vuoden aikana, joskus enemmänkin. Jos tavoitteena on 1300 kuusta ha ni silloin kyllä kannattaa istuttaa vähintään se 1500. MV:n 1100 kuusta on tarkoitus kasvattaa ilman harvennuksia. Kemera tuen ehtona on tuo 1300 taimea, mikä on minusta kansa ihan minimi.

    pihkatappi

    Turhaa tiukennettu tuota lähtötiheyttä. Joku voi haluta perustaa mänty koivu sekametsän, saattaa jopa olla kannattavampaa kuin pelkän männyn kasvatus.

    Gla

    Turhaa tai ei, mitään merkitystä asialla ei ole. Talousmetsän taimivaiheessa kannattaa pitää huoli siitä, että vähintään tuon verran taimia löytyy.

    pihkatappi

    Laissa oli periaatteena antaa enemmän valinnan vapautta. Mitenkähän näitä käytännössä tullaan valvomaan, luulisi että hyvin perustellen noista Taimi määristä voi joustaa. Mitäpä näistä, tekee niinkuin aina itsestä parhaalta tuntuu.

    Jätkä

    Olette ilmeisesti autuaasti unohtaneet, että laki ei vaadi eikä edellytä, että kaikki taimet olisivat istutustaimia.
    Mitkähän kaikki puulajit olisivatkaan kelvollisia tuossa laskennassa?

    pihkatappi

    Ei leppiä, pihlajoita tms. enää nyky laissa hyväksytä kasvatettavaksi puulajiksi. Hieskoivu on tietysti sellainen puulaji, jota saa sekoituksena olla kangasmaallakin. Hieskoivuja ei kannata jättää perustetun kuusikon sekaan, muuta kuin isompiin aukkoihin OMT-pohjalla 1200 runkoa/ha istutus tiheys yhdellä tukkipuu harvennuksella ja 50 vuoden kiertoajalla tuo laskennallisesti parhaan tuoton, eikä siinä hieskoivuja seassa kasvatella.

    Jätkä

    Hyväksyttävä taimimäärä on: – Mäntyvaltainen taimikko 1300
    Kuusivaltainen taimikko 1200
    Lehtipuuvaltainen taimikko 1000 r /ha.
    Puulajeina hyväksytään Mä, Ku, RKo, Hies, Haapa, Vaahtera, Tervaleppä, Tammi, Kynäjalava, Vuorijalava, Lehmus, Saarni ja Siperian lehtikuusi.
    Esim hieskoivua saa olla taimikossa täydentävänä 20 %
    Kyllä männyntaimet voidaan laskea täytenä kuusentaimikossa.
    Lähes aina viljelemätön aukko ei olekaan aukko kymmenen vuoden ikäisenä, vaan kiireellisesti perattava taimikko.
    Pari rauduskoivua aukossa takaavat pienekin maanpinnan rikkomisen jälkeen riittävän jälkikasvun.
    Siperian lehtikuusi on myös aika tehokas lisääntyjä, kun kunttaa on vähän rikottu.

    Portimo

    Myy pois minulle niin ei tarvitse tuommoisia pähkäillä.

    Pete

    Taitaa enemmän mennä aikaa ajourien pohdintaan ja mallailuun kuin mitä ”säästyy” taimi ja istutus kuluissa. Minä en ainakaan aikaa tällaiseen käyttäisi. ”Ajouratkin” kannattaa istuttaa kun kannot ja hakkuutähteet ovat sitten aikanaan apuna koneita kannattelemassa.

    Istustiheydestä tinkiminen on hyvinkin marginaalista säästöä. Sinällään tuo 1300kpl/ha tiheydessä kasvattaminen saattaa olla ihan järkevää, mutta kun istuttaa 1800kpl/ha, niin voisitten taimikonharvennuksessa valita 1300 parasta puuta. Ei siinä lopulta kovin montaa istutuskuusta tarvitse poistaa ja parhaat jää jäljelle.

    Kun sitten aikanaan ensi/ainoaharventaa tiheyteen 700 kpl/ha, niin lopputuloksena on se, että jäävät puut ovat keskimäärin yhtä etäällä toisistaan ajourakin huomioiden, se ura vaan näkyy ihmissilmään ”aukkona”.

    Tiheys ja ”tungos” ei muuten sitten kiritä pituuskasvua yhtään ainakaan näillä tavanomaisilla puulajeilla. Tätä on ihan tutkittukin. Täytyy olla todella poikkeuksellisen harva puusto ennenkuin pituuskasvu hidastuu. Toki tungoksessa saa aikaiseksi pitkän, mutta ohuen puun…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)