50 cm latvaläpimittainen pölli kun hakkuriin livahtaa, siinä makeasti sähkömoottori ulvahtaa.

Juuri tuo laadun huomioiminen hinnassa hankintakaupassa ja tiukka  leimikkotekijöiden mukaan hinnoittelu pystykaupoissa, olisi oikea lääke. Nykyisin ostetaan keskihinnoilla huonot ja hyvät leimikot.

Teollisuudella on vain kumma tapa rutistaan laadusta, mutta ei käytetä laatuhinnoittelua. Esim. tukissa on tilanne että keskihinnoilla saadaan kuitenkin tarpeeksi hyvää laatua. Laatumaksutapaa pelätään, koska sillä hintataso saattaisi keskimääräisesti nousta. Sama mörkö kai on pinotavaran laatumaksutavan esteenä. Teknisestihän olisi esim pystykaupassa helppo käyttää järeystekijää kuitupuulla. Motolistoistahan se löytyy helposti.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Anneli:”-Ainakaan hirvitihentymän alueella männyn taimikkoa ei voi suositella harvennettavaksi 3000 rungosta (jos noin tiheään on kylvöllä tai siemenpuilla päässyt) 2000: een ennen kuin tuholle altis aika on ohi, eli vasta 4-5 metrin pituusvaiheessa. Silloin kun sen tekee, rungot ehtinevät vielä järeytyä riittävästi ennen ensiharvennusta.”

Jos taimikkoa kasvatetaan 5 metriseksi asti lukemassa 3000, ei mitään vahinkoa ole vielä tapahtunut, mutta silloin se pitää pudottaa 2000:n – jopa allekin.

Siinä vaan ei tahdo tavallisen ituniskan hermot kestää, mutta niin se olisi tehtävä.

Itse olen menestyksekkäästi harventanut hirvien nyppimää männikköä siten, että olen jättänyt hirvien syömät männyt, joissa on vihreitä oksia – kasvamaan. Ehjiä mähtyjä olen jättänyt 1800 – 2000 r/ha ja hirvet ovat ymmärtäneen kupletin juonen. Ne ovat syöneet niitä runkoja, jotka ovat niille ennenkin maistuneet ja jättäneet ehjät puut rauhaan.

Joku on väittänyt, että metsoille ja hirville maittaa vain määrätyn makuiset neulaset ja ne nyppivät vain niitä, jos niitä on saatavilla.

Tällä hetkellä näyttää tosiaan hienoinen nousu olevan vallalla pihkakuiduille, mutta ainakin Itä-Suomessa ollaan odottavaisia korotuksen suhteen, maallikko voisi päätellä, että teollisuus varautuu lisäämään tuontipuuta !

Minulla oli viimeviikolla toimeksianto käydä tekemässä hakkuunaikainen hakkuunvalvonta kaupungissa asuvan perikunnan työmaalla. Ostaja  oli järjestänyt kaupunkilaisille metsäillan, josta virisi siten kaupanteko paikallisen hankintaesimiehen kanssa.

Asiat oli sovittu kauppakirjalla, minulle jäi tehtäväksi tarkkailla vain ainespuun talteenottoa ja tukkimittojen käyttöä apteerauksessa. Kaupassa oli perinteiset tukkimitat ja kuidut, ilman erikoispuita.

Avo hakkuu oli 7, ha, 30 vuotta sitten harvennettu 95 vuotta vanha kuusikko, harvennus 14 ha 2 :s ja 3 kehitysluokkaa olevaa männikköä.

Tukin talteenotto avolla oli toteutunut hyvin minimit ja latvakuitu lähes minimissä sekin ok. yleensä kuituja vain yksi kappale / runko. Ongelma tuli vastaan tyvilumpissa, ne oli katkaistu aina 30 dm mittaan.

Harvennus kakkoskehitysluokan osalta ei antanut juurikaan tukkia, eli rungot oli pelkästään kuitua, siihen jouduttiin tekemään tarkennus, koska kuituja oli lähdetty keräämään pelkästään yhdellä pitkällä n.5 metrin kuidulla.

Yhteenvetona arvosana kuljettajalle hyvä suoritus tukintalteenotosta ja annettujen mittojen toteutuksesta, samoin kuidulle läpimitta tarkennuksen jälkeen.

Perikunnalle palaute oli, että seuraavassa kaupassa sovi kauppakirjalle hylkypätkät 0,3-0,9 m jätettäväksi metsään ja harvennus kuitujen katkonta minimistä.

Menetys kuusikon tyvikuiduissa pienen lahon tautta oli leimikon keskikokoisen tukin sisältö ( ,230 m3 / tyveys  ) = n 150 m3 a. 47 €. Harvennuksen rahallinen menetys jäi pieneksi, koska korjaus tehtiin kahdentyövuoron jälkeen, silmään jälki palstalla oli pahan näköinen.

35 e kolmi metrinen koivu tienlaitaan toimutettuna.Lähti eka soittoon.Semmosia hintoja kuitupuulla.