No mitä jos puhutaan koko maan mittakaavasta eikä yhdestä hehtaarista ja runkojakin voi olla moninkertainen määrä kuin 700kpl hehtaarilla..

Kun ei vaan olisikin ollut Äänekoskella, kun katselin kolmea tai neljää kuorimarumpua rinnakkain. Kaikki pyörivät samaan aikaan.

Voi olla, että uuteen tulee vain yksi, vaikka epäilen, koska se ei saisi pysähtyä milloinkaan ja siellä taitaa mennä 12 000 kiintoa vorokaudessa.

Suomen kansantalous ei kohoa sillä, että aletaan risuja tuottamaan sellutehtaille. Kovapäisimpienkin pitäisi jo uskoa, että ylitiheässä kasvattaen tulee vain mitätöntä riukua, joka on kallista korjata ja jäljelle jää heikko kuntoinen riukumetsä, joka on kaikelle vaaralle altista.

Siksi pitäisi ainespuun minimiläpimitta nostaa kymmeneen senttiin.

Kannattaisi ottaa mallia vanhasta tukkipuiden leimausohjeesta, että rungosta pitää saada vähintään 49 dm:n tukki, jonka D 1,3 on vähintään 21 cm, kuusella 23 cm.

Joo, ei pääsääntöisesti jätetä tehdasta yhden rummun varaan, Kuorimo tarvitsee enemmän korjausseisokkeja kuin muu tehdas. Ja uusintakin pitää ottaa huomioon, kuorimo yleensä kertaalleen uusitaan sellutehtaan elinkaaressa.

toisaalta kuorimo kun ei ole tiukasti samaa prosessia kuin muu tehdas, niin se tehdään niin että sillä ajetaan kahdessa vuorossa normaalisti, silloin siinäkin on pelivaraa vuorojärjestelyillä. Kaskisissakin moneen kertaan vekslattiin kuorimon vuoroja, juuri remonttien ja uusintojen vuoksi.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Äänekosken kulutus taitaa olla 13 kiintoa, joka minuutti…eli hyvän metsurin kahden päivän teot. Siitä voi laskea, montako hankintahakkaajaa tarvittaisiin tehtaan raaka-aineen tekoon.

<div class=”comment__text”>

En oikein usko että kuitupuun minimimitat pomppaavat kumpaankaan suuntaan. Jo silläkin keskijäreys nousee reilusti kun todella pitäydytään siinä kuudessa sentissä, eikä tuoda tehtaalle suksisauvoja.

Vaikka laatu puulla järeytymisestä kyllä paranisikin, niin ei kansantaloudella ole varaa ruveta jättämään lisää puuta metsään. Jos tämä energiapuuhömppä tästä virkistyisi, niin se voisi olla kuitupuun järeyttäjä. Turhaa on marista metsäfirmojen kateuksissaan energiapuukaupasta. Sen virkistyminen parantaisi sellupuun laatua.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Millä helvetin ilveellä nämä itarat metsänomistajat saisi uskomaan, että yliteydestä on vain haittaa. kun puustoa on yritetty kasvattaa tiheydessä 3000 r/ha, ollaan sellaisessa riukumetsässä, että jos sieltä hakataan kolmimetristä, jonka latva on 7 senttiä, jää samasta puusta 2/3-osaa maahan mätänemään. Jos runkoluku olisi ollut 2000kpl/ha, olisi poistuvien puiden ainespuun määrä moninkertainen ja hukkapuun määrä olisi pienempi.

Mikä tuossa on niin mahdoton tajuta?

Jos energiapuukauppa piristyisi, niin nämä älykääpiöt alkaisivat entistä innokkaammin kasvattelemaan sitä ja kaikki menisi ihan perseelleen.

Järeämpi puu = halvemmat korjuukustannukset (paitsi Jovainilla), parempi kantohinta ja puunmyyjä, urakoitsijat ja kansantalous pärjäisi paremmin. Jeessikin voisi ostaa Mazdan.

</div>