Keskustelut Puukauppa Kuitupuun hinta nousussa

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 182)
  • Kuitupuun hinta nousussa

    Merkitty: 

    Havukuitupuun hinnat nousussa 2017, puun hinnoissa mäntykuitu ottanut mukavan 5% keväisen tasonkorotuksen koko maan tilastoissa. Pohjilta tultu ylös +8%. Parhaita keskiarvohintoja viiteen vuoteen.

    Alustavia merkkejä paremmasta, toivottavasti kysynnän nousu pitää suunnan ylöspäin!

    http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/e192d3e9-9197-4909-bf2b-2812139d5c3d

     

  • jees h-valta

    Laskutapa on se ainoa oikea ja siten ihmetyttää jos metsäkoulutuksessa ei tuota ole tajuttu. Kyllä hitaat on eväät olleet sielläkin. Toki tuo on tuttua muultakin ammattikoulutuksen saralta. Minullakin käytännössä olisi silloin kannattanut taimetuksen jälkeen myydä joka metsäpalsta kun isot metsät on hakattu. Mutta kuidun tuottajana metsätalous senkun jatkuu niilläkin kuvioilla. Toki niistä jätetään tukiksi kasvamaan mutta ne varmasti hyödyntää tulevat omistajat.

    Jätkä

    Tarkoitin kylläkin Jeessin päin persettä olevaa ”laskelmaa”, jossa kuitua kasvattamalla muka vetää enemmän rahaa kuin tukkimetsän tuloilla.

    Kyllä Harjavallassa on suomen kehnoimmat metsät ja surkeimmat tukinhinnat. Mutta Jeessihän onki poltinpuunkasvattelija, joka ei tiedä metsänhoidosta yhtään mitään.

    jees h-valta

    Kasvatan mitä kasvatan mutta myyntiin kyllä kasvatan. Poltinpuut tulee omaan käyttöön siinä sivussa aivan pyytämättä ja yllättäin. Aika omituinen tulkinta tuo että väitin että kuidulla saa enemmän rahaa kuin tukilla. Summa summaarum, aika yhtäköyttä mennään eli kuitu on välietappi jossa saa siitä rahaa ja tukiksi kasvattelulla sitten joku muu saa rahaa. Mutta niinhän sitä on itsekkin tullut sitten hyödynnettyä muiden kavattamaa tukkimetsää joten aika luonnollista kiertokulkuahan tuo. Euron vuosipalkkiolla molempia kasvatellaan kuten olen monenmonituista kertaa maininnut. Mutta opetusmetodit ovat kai sitten olleet aivan muulla aaltopituudella.

    harrastelija

    ”Jätkä”: $ Laskutapa se on tuokin. Kunnolla hoidettu metsä tuottaa tukkia paljon enemmän kuin kuitua.$

    Tuon innoittamana laskin toteutuneita ja kasvavia palstoja omalta osalta. Yksityisiltä ostetut palstat tuottavat kuitua ja tukkeja tasan koko kierron aikana. UPM:lta ostetut palstat tuottavat kuitu/tukkissaannossa 40 / 60 %. Eli UPM / Kajaani Oy aikaisemmin on todellakin hoitanut metsiään Hoitaa nähtävästi edelleenkin.

    Tuo kuutioiden suhde poikkeaa sitten hintasuhteesta, koska kuitu on 1/3 tukin hinnasta! Paitsi hieskoivun kasvatus itsellä, saan havutukista reilut 50 €/m3, mutta hieskuidusta 100 €/m3 ja samalla säästän pitkän setelin kuntosalissa käymättömyydestä 🙂

    jees h-valta

    Harrastelija osaa metsästä hyödyn ottaa tasaisesti ja varmasti. Noin juuri pitääkin ja siksipä onkin aika käsittämätöntä täälläkin alituinen koivuviha. Joka varmasti peruja juuri metsäopetuksen ja edellisen sukupolven siementämästä jatkumosta joka todella on jokusilla verissä. Tiedän tuolta yhden järvirutakon takaa tapauksen joka tekee klapia paljon mutta kaataa raivaamalla omistaan huolella koivut pois. Kertoi minulle että isän perintöä mennään. On aikatavalla huonompaa bisnestä ostaa klapivärkit mhy:ltä.

    olikarkki

    Tuli mieleeni havusellun raaka aineiden erot Rauman tehtaalla jokin aika sitten. Tehdaskierroksella varastokentän alkupäässä osui silmiini merkillinen asia. Suomalainen puu oli suoraa ja tasalaatuista mutta naapurikasat olivat väärää venkuraa ja jopa erimittaista. Kun otimme asian puheeksi meille vastattiin että tämä Virolainen puu on niin halpaa että siinä sallitaan sellaisia vieheitä joita Suomalaisessa puussa ei hyväksytä. Siis puun hinta määrää puun kelposuuden.

    Jätkä

    ”Metsäliitto ostaa vain jäseniltään” – On törkeä valhe. Epäilen tuon Viron puun halpuutta, koska tullitilastot näyttävät muuta.

    Metsuri motokuski

    Taisi olla vain esittelijän ”heitto” asiaan. En usko että se Viron puu nyt niin halpaa on että osa siitä ei voi käyttää jalostukseen ollenkaan ja siitä huolimatta se olisi kilpailukykyinen hinnaltaan. Suurin vaikuts lienee millainen puu kuorinnan läpi menee. Ei se Viron lenko puu mene kuorinnasta sen paremmin läpi kuin suomalainenkaan puu.

    omapäinen

    Onhan sellulaatuja erilaisista puista ja lajimääristä tehtyjä. Ensiharvennuspuu on omilla puutavaralajikoodeilla yhdellä sellunkeittofirmalla..Sahahakettakin tarvitaan lujuusominaisuuksien saamiseksi..Luultavaa hinnatkin on erilaiset..

    Korpituvan Taneli

    Kuorinnan tulos huononee mutkaisella ja erityisesti sellaisella puulla, jossa on  haaroja ja poikaoksia. Havupuulla tämä on lahinnä turhaa keitettävää ja lisää roskia poislajiteltavaksi. Koivulla huono kuorinta tekee kyllä herkemmin roskaista sellua.

    Puun laatukin, siis myös sellupuulla, on paras suoralla puulla. Mutkaisuus ja lenkous tekee tylppysoluja eli ns lylyä, jos sellainen nimitys lie jollekkin tuttu. Tämä näkyy jonkunverran saannossa ja kuidun pituudessa. Paha mutkaisuus huonontaa tietysti haketustulosta, jolloin saadaan epaätasaisempaa haketta. Hyvä sellu tulee nimenomaan tasalaatuisesta hakkeesta.

    Mekaanisen massan valmistuksessa mutkaisuuden vaikutukset ovat jo huomattavasti merkittävänpää, vaikka ei enää yleensä tarvitakkaan suoraa hiomokapulaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 182)