Mikä hyvä ja mikä taas ei.Talavella kuuntelin juttua eräästä tunnollisesta konekuskista.Automiesten mielestä teki liian siistit pinot kuiturangasta.Helepompi ois kuulema ollu tehä kuorma vähä sinnepäin olevasta pinosta.Ehkä niinkin,lyhvempiä ralikoita pitkien lomassa päät siellä täällä eikä kaikki tasan toisella puolen.

Jotta asia ei nyt mene ihan hulinaksi niin pieniä tarkennuksia. Nyky apteilla saadaan moto katkomaan aina minimiin oli sitten kuitumitat mitä tahansa. Jos motossa on apti tehty oikein ja suositus on pitkä kuitu niin sitähän se aina yrittää ensiksi. Mutta hintalistaa kovempi arvo on aina minimimitta. Jos vapaan katkonnankuidulle  on asennettu jokin minimimitta niin koneen apteeraus lähtee siitä että tavoitteena numero yksi on mimimitta. Tukkien katkonnassa rajoittavana tekijänä tulee tehtävät mitat, mutta silloinkin kone yrittää aina mahdollisimman lähelle mimimittaa. Jos katkonnassa tulee vaihtoehtoja niin silloin katkotaan suuremmalla painoarvolla olevat mitat.

Kerron esimerkin. Yhdestä kuitukoon puusta tulisi  mimimimittaan tehtävää puuta vaikka kuusi metriä. Jos apti on oikein niin puusta kone tekee kaksi kolmen metrin pätkää koska painoarvoltaan mimimitta on suurin arvo. Jos katkottavaa puuta on vaikka 8,5 m niin kone tekee yhden 5.5.m pätkän ja sitten yhden n 3 m pätkän. Aptissa olevilla minimi ja maksimi ikkunoilla voidaan ohjata sitä mistä ”halkaisijaikkunasta” kukin kuitu tehdään. Pitkämitta voi olla tyvestä, keskeltä tai latvasta. Yleensä lyhyemmät vapaassakatkonnassa tulee latvassa.

Vielä tuosta automaattiapteerauksesta, jota jätkä (tietämättömyyttään) niin kovin arvosteli. Automaattiapteerauksella muutaman sentin matkalla kone tekee useita satoja mittauksia ja arvioi aina koko rungon saannon. Hakkuupää on tehnyt automaatilla jo katkontasuunnitelman kuljettuaan muutaman sentin pitkin runkoa. Tavoitteena aina mimimitat jotka kullekkin lajille on asetettu. Tämän jälkeen tulee katkontasuositus jossa painoarvot ovat määräävinä tekijöinä. Jos katkontasuunnitelmaan ei tehdä muutoksia niin katkonta on aina tarkempi kuin mikään manuaalinen mittaus. Väitti jätkä mitä tahansa. Jos katkontaan tehdään muutoksia puun laadun vuoksi niin silloin katkonta saattaa mennä ”sekaisin” eikä minimittoihin päästä.

Puuki sanoi hyvin.Aika vähäpätöiset on ainakin omat harvennukset olleet vielä tässä vaiheessa kassavirtaan.Taas koko tilaa ajatellen kumminkin hyvinkin merkittäviä kauppoja jäljelle jäävän puuston osalta.Eri juttu varttuneimmissa metsissä ja paremmilla kasvualueilla missä saanto on ihan eri luokkaa.Liian vakavasti pidä ottaa metsänhoitoa kuin ei muutakaan.

Kyllä automaattinen apteeraus on normaalipuissa tarkka. Ponssen automatiikalla annettiin jopa 98 % tarkkuutta. Metsät ovat kumminkin erilaisia ja varsinkin harvennuksilla kuitupuun osalta on monenlaisia kasvuhäiriöitä ja vänkkyröitä. Automaattihan perustaa arvion runkopankkiin (vai millä nimellä motoajuri niitä pitää), joten väärintynyt runko pitää vissiin ajaa kuskin arvion mukaan?

Joka tapauksessa automaatti antaa kokonaisuudessaan reilusti yli 90 %:n tulokseen. Manuaalimetsuri saa kyllä ährätä mittanauhan ja mittasaksien kanssa tarkkana, jos pääsee yli 80 %:n.

M.motokuskille.Kattelin tuossa viime viikolla motokuskin tekemistä.Ei näyttäny olevan iso vaiva heilauttaa puomia pikkasen sen jälkeen kun pitkä ranka oli tehty ja tuli pätkän vuoro tai toisinpäin.Olivat sitte sopivasti sekasi jo metsässä.Näitä puukin peräänkuuluttamia pieniäasioita.