Aika kiivasta keskustelua tuntuu tämä kuidun pituus aiheuttavan, vaikka oikeasti siinä on puumyyjän kannalta melko pienestä asiasta kysymys. Kyllä minä tässä asiassa olen suorittavan linjoilla. Tuo 5,5 metrin tavoitepituus on ihan järkevä ja 2,75 metrin minimi on riittävä. Tukin tarkka talteenotto on edelleenkin se, mistä puunkasvattaja palkkansa saa. On ihan järkevää, että puunkasvattajilla on selkeä motivaatio hoitaa taimikoitaan, kun kemerakin jossain vaiheessa kuitenkin loppuu.

Kuinka se on kuitupöllin kuorinta? Joskus ajatellut, että pölkky pätkitään ensin lyhyemmäksi ja sitten kuorintarumpuun? Kuka tietää kuorinnan tekniikan? Tuleeko %:ina kuituosaa minkä verran 6 cm latvasta olevasta riu’usta?

Tuota koivukuituakin vedetään 6 cm:in ja siinä on paksu kuori, niin eihän siitä tule paljon muuta kuin kuorihaketta? Eli mo myy tehtaalle energiapuuta? Itse hakkautan koivukuidun 8 cm:in, silloin sen saa koneella vielä oikeasti halki. Loppulatvasta, jos on juoksevaa, niin tulee polttorankaa.

Jo neljäkymmentä vuotta sitten hakattiin manuaalisesti tavoitepituutta 6m. Apumittana silloinkin kaikki pituudet n. 2-metrisestä 6,6 metriin. Katkonta silmävarainen.

Pystymitattu leimikko, eikä ongelmia hakkuussa, lähikuljetuksessa, eikä kuorma-autokuljetuksissa. Ei liian suuria latvoja.

Nuo kaikki ongelmat on tehtyjä ongelmia, joita turhantärkeät insinöörit ovat asiasta mitään ymmärtämättöminä kammioissaan keksineet, ilmeisesti viina polttoaineenaan.

Kun APTI:t eivät toimi, lienee pakko palata pystymittaukseen, jolloin konemiehet saavat huseerata niin kuin parhaaksi luulevat, kunhan eivät puutu leimaamattomiin puihin.

Apli: ”-Motokuskin ja myös ajokonekuskin ammattitaidolla on erittäin iso vaikutus hakkuisiin, kun niitä on seurannut vuosikymmenet osaa jo valita firman joka tulee omiin metsiin.. Iloisin mielin voi hakkuita seurata ja tietää että lopputulos on sellainen kun itse haluaa, metsänomistajan toiveita kunnioitetaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, puita ei kolhita, puut hakataan sallittujen mittojen mukaan, huonot puut pois, ei hakata liian harvaksi eikä jätetä liian tiheäksi… Omalla kohdalla harvennuksilla häviän aina muutaman euron kun en valitse parasta tarjousta vaan parhaan yhtiön jolla paras koneyrittäjä.”

Kirjoitat arvokkaita sanoja Apli. Myös minulla on käsitys ”kunnollinen konekuski”, enkä suin surminkaan halua metsääni mitään ”Kaikkitietävää neropattia” , joka luottaa Apsiin enemmän kuin eukkoonsa (joka myös pettää) .

Minulla on myös kotipaikkakunnalla veljekset, jotka tekevät todella siistiä jälkeä.

Nämä konemiehet ovat UPM:n vakiokalustoon kuuluvia, ja tiedän, että lähes kaikilla puunmyyjillä on kaupan ehtona, että ”Hän hakkaa”.

Kyllä se pitää olla noin, miten sen Petkeles sanoo. minä en nipottaisi puolen metrin myyntipuun jäämisestä metsään, vaan se, että siellä on selkeästi hakattu vain pitkää, on osoitus todella laiskasta ja typerästä konekuskista.

Kun metsurina hakattiin ”pitkää”, ei latvaan jäänyt oikeastaan yhtään senttiä ainespuuta.

Nyt on ”tohtorit ja maisterit” tehneet tuonkin niin mahdottomaksi käsittää, että tarvitsisivat kunnon löylytyksen ymmärtääkseen, että kaikki se puutavara, joka on myyty, pitää myös ainakin maksaa.