Keskustelut Puukauppa Kuitua tarvitaan , mutta löytyykö riittävästi puuta tehtaiden tarpeisiin?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 43)
  • Kuitua tarvitaan , mutta löytyykö riittävästi puuta tehtaiden tarpeisiin?

    Suomeen on haikailtu uutta sellutehdasta . Käytännössä sellutehtaallisen (300 000 tonnia) verran lisäkapasiteettia on toteutumassa jo vuoteen 2015 mennessä ! UPM Kouvolassa , Stora Enso Varkaudessa ja Metsä Fibre Joutsenossa ovat investoimassa
    ´tuotannon kasvattamiseksi yhteensä yhden sellutehtaan tuotantoa vastaavalla määrällä .

    Varsinaisen noin 1 milj. tonnin sellutehtaan rakentaminenkin tuntuu kiinnostavan vuosikymmenen loppupuolella . Epävarmuustekijänä mainitaan kuitenkin epävarmuus raaka-aineen saannissa.

  • Korpituvan Taneli

    ”Mitä suurempi linja sen varmemmin Itä-Suomessa. Kaskisissahan on se puolipyöreä hankinta-alue.”

    Tuon kirjoitin muutama päivä sitten.

    Tuli tässä mieleen Kaskisten ajoilta kun perusteltiin miksi linja äänekoskelle, miksei toista Kaskisiin. Joskus myöhemmin Miksi linja Raumalle, miksei toista Kaskisiin. Perusteena oli mm se että Kaskisissa ei ole lämmön tarvetta, niin että pian rantakalliotkin sulaisivat hukkalämmöstä.
    No nyt kun uusi linja on reilusti kolmekertaa suurempi kuin mihin Kaskisten vanha linja viilattunakaan pystyi, niin lämpökuorman puute on vieläkin huutavampi ongelma. Sahatavaran kuivauskin kun on kuulemma Kaskisissa lopetettu.
    Äänekoskellahan on muuta teollisuutta käyttämään lämpöä ja kyläkin sentään jotain nielee.

    Kyllähän se puolipyöreä puun hankinta-aluekin alkaa tosissaan tuntumaan tämän kokoluokan laitoksessa.
    Äänekoskella tuo hankinta-alue on tosiaankin pyöreä, mutta suureksi senkin säde muodostuu, vaikka Jordan tuntuikin olevan luopumassa Äkin nykyisestä sellutehtaasta jo 2020-luvulla.

    On selvää että tälläinen tehdas jo tähtää lähes täysin vientiin. Ei näytä olevan sellun kuljetus ongelma enää, niinkuin se oli vielä 80-luvun suunnittelijoilla.

    Sijoituspaikka kertoo myös siitä ettei Venäjän puu kuitenkaan ole tässä projektissa kovin merkittävässä roolissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tare

    Hyvä
    Hyvällä lykyllä tämä hanke saattaa käynnistää toisenkin projektin, nimittäin kanavahankkeen joka yhdistäisi Keiteleen vesitön Saimaan Unnukkaan, eli Warkauden yläpuolelle. Minulla on Unnukalla rantaa, ja siittä edestä menee jo melkoisia lannoite ym aluksia kohta merta. Tätä kanava juttua on puitu jo vuosikymmeniä, eikä tehtaaseen verrattuna ollut edes kallis juttu. Kerralla puuhuolto ja sellunkujetus kuntoon

    Tare

    Tai sitten lisäksi tämän vanhan Pori-Haapamäki junaradan elvyttäminen mikä myös on ollut tapetilla, ja ollut siinä niinkuin varalla kriisiaikoja varten. Suorahko yhteys satamaan, varsinkin jos Poriin kaavailtu kaasuterminaali toteutuu

    jees h-valta

    Mielenkiintoisia Tare pohdiskelee eikä aivan syyttä. Nuo röörin taas ei perustu mihinkään. Tottahan toki tukieurot otetaan varmasti mutta ei se ”kruuppi” nyt kyllä kovin varatontakaan teollisuusmassaa edusta.
    En hyväksy turhaa mustamaalausta kuten en muutama vuosi sittenkään. Metsäliitto oli silloin muka kuolemassa pois vararikossa tai vähintäänkin halvalla ostettavissa. Nyt kun ollaan nähty ennennäkemätön nousu pahimmassa mahdollisessa yritysympäristössä voidaan kiittää osaavaa yrityshallintoa osuuskunnassa. Myös pörssiyhtiö joka tämänkin hankkeen taustana on on vahvassa nousukiidossa. En nyt viitsi taas neuvoa mutta kait tuota luulisi asiaankuuluvasti nyt ostaa kannattavan.

    kuusessa ollaan

    http://yle.fi/uutiset/selvitys_pori-haapamaki_radan_hintalappu_250-370m/6651863

    Tossa hiukan hintalappua haaveille pori-haapamäki -osuuden kunnostukselle…eli n. 30 % uuden sellutehtaan hinnasta. Ei kovin realistista haaveilla sen kunnostuksesta.

    jees h-valta

    Yksityistahoilta on löytynyt HUOMATTAVASTI edullisempia laskelmia kyseisen radanosuuden kunnostuskusteista. On jopa ollut aivan viimevuosina vertailussa ykstyisyrittäjyyteen perustuvaa liikennekäyttäytymismallia joka tietysti on julkiselta taholta pyritty pontevasti mustamaalaamaan täysin epärealistisena. Ehkä aika taas tuo uusia ulottuvuuksia tähänkin asiantilaan. Uskon että kyseisellä rataosuudella vielä joskus tavarajunia tulee kulkemaan.

    kuusessa ollaan

    Ko. rataosa pitää käytännössä rakentaa kokonaan uusiksi, jotta se kestäisi nykyiset 25 tonnin akselipainot. Lisäksi rataosa on parista kohtaa kokonaan poikki, esimerkiksi kantatie 65 on rakennettu ratalinjan päälle. Kiskotus ja pölkyt menee uusiksi ja järeämmäksi, ratapenkka on vahvistettava ja sorapinta vaihdettava nykyaikaiselle ratasepelille, tasoristeyksiä poistettava. Ei oo pikkujuttu…

    Sinänsä sen radan käyttöönotto olisi ”kiva juttu”, mutta tunteille ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole syytä antaa sijaa. Lisäksi ei käytännössä säästä matka-ajassakaan juuri mitään. Tärkeämpää olisi tehdä jyväskylä-tampere osuus kaksiraiteiseksi.

    Pinsiön vaari

    Tuli Harvestia lehti. Kyllä ne siellä nelotien itäpuolella on viisaita! Kun täälläpäin pienempää ja vähän isompaakin puuta poltetaan niin siellä päin se on Biorankaa! Sanalle tuli heti käyttöä kun yksi minuakin vanhempi metsänmyyjä voivotteli ettei hakkuussa tullut kuitua ollenkaan. Eikä metsänomistajalle laputettua kasaa, jota ei kyllä tarvinnutkaan. Sanoin että savolaiset on nimenneet muut kuin tukit biorankaksi. Siinä sitten joukolla pohdittiin tätä biotaloutta ja sen monipuolisuutta. Ja lopuksi tietysti tikkuviinaa. Rautatieläiset oli keksinyt keinon ottaa osansa puuspriikuormista. Ripustivat ämpärin säiliövaunun kattoon kun vaunu meni täyttöön. Ämpärihän jäi täyteen kun kuorma oli purettu. Kesti aika kauan ennenkuin kikka huomattiin. Että tätäkin on biotalous!

    tervas

    Mielenkiintoista tämä kilpajuoksu hankkeiden julkistamisen kanssa. Yhtäkkiä tuntuu että kaikki on julkisuudessa kilvan ’varaamassa’ kuitua hankkeisiinsa. Toivottavasti kaikki julkistetut hankkeet toteutuu suunnitellusti.

    raivuri

    Tuntuu, että nyt joka päivä tippuu investointeja. Hyvä niin, eipä niitä ole vuosiin ollutkaan.

    Jos tämä mediaseksikäs ”metsäbiotalous” nyt kovastikin tästä lisääntyy niin seuraavana asialistalla täytyy olla korjuun kehittäminen, teiden parempi ylläpito, metsien suojelu suojelulta ja TAIMIKONHOIDON parantaminen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 43)