› Keskustelut › Metsänhoito › Kuinka paljon kierto pitkittyy energiapuukohteilla?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Kuinka paljon kierto pitkittyy energiapuukohteilla?

    Lähetetty: 18.5.2013, 11:11

    PS. Olen käynyt toteamassa , että korjaamillani energiakohteilla Jessen kaipaamaa lehtipuuvitelikköä kasvaa kiitettävästi jo korjuuta seuraavana kesänä. Potentiaalisia hirvilaitumia riittää , mikäli energiapuita korjataan raippametsistä. Sisältöä on muokattu

    Lähetetty: 16.05.2013

    Lähettäjä: suorittava porras
    ######################

    Kun ei ole kohdalle sattunut tutkimusta aiheesta kun pelkästä hieskoivikosta niin jollain toisella varmaan on.

    Eli näissä istutuksen jälkeen unohdetuissa kohteissa joissa on 5000-10000 puuta hehtaarille ja vihreää massaa riukuuntuneissa puissa vain tupsu latvassa ja energiapuukorjuun jälkeenkin pohjat on niin valoisia että tiheä risukko syntyy alle niin kuinka paljon raivaussahan käyttämättömyys taimikonhoidossa syö jättöpuuston järeytymistä ja kuinka nopeasti ne pääsevät samaan kasvuvauhtiin aikoinaan hoidetun taimikon kanssa vai pääsevätkö koskaan?

    Tekijä
    Pähkäilijä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 21.5.2013, 12:53

    Glalla tykittää kun kerran paikkaa, heh!
    Se oli silloin ennen kun H-vallassa oli hirviä ehkä pikkasen yli suositustason. Nythän niin ei ole tietenkään. Ja matkaeroa kyseisten kohteiden välillä lähes parkytä kilsaa. Ja turvesuosarat vieressä. Sehän on sitä antonin luonnollista hirvihabitaattia
    Mutta senverran pitäydyn edelleen väittämässäni että siellä luontaisella hirvirauhan reservaatilla on rauha myös taimilla jopa parempi kuin esim. tällä kohteella. PAITSI kun suunnistajat juoksivat tämän rauhanalueen läpi suuntaan jos toiseen. Sen jälkeen siihen rajoittuva h-haavikkoni aita oli avoimien ovien päivillä kunnes onneksi kävin tarkastamassa tilanteen. Tunnin pikku puuhastelut ja rauha on jälleen seudulle palannut.
    Mitä aiheen kohteeseen tulee aion jopa Metsälehden kiinnostusta asiaan kysäistä. Se on aika mielestäni mallikas esimerkki nopeudesta tehdä metsästä uudistuksen jälkeen kustannustehokas. Näitä mäntyalueiden kikkojani en juuri sen vuoksi vielä aivan kaikkea kertoile..

    suorittava porras 21.5.2013, 17:10

    GLA:lle

    Sinulla asia on täysin hallinnassa. Kohdistin viestini niille , jotka ovat aikeissa kunnostaa nuorta metsää energiapuita koneellisesti keräillen. Tämä on se turha työvaihe , joka ei hyödytä ketään.Ensiharvennus tapahtuu vasta tämän jälkeen.

    Energiapuuta tulisikin tuottaa taimikonhoidosta ja suositustiheyksistä tinkimättä ensiharvennuskohteilta. 2000 runkoa suurempiin tiheyksiin kannattaa suhtautua hyvin kriittisesti. Erityisesti lumituhoille alttiilla alueilla tulee pyrkiä huomattavasti alempiin tiheyksiin , Luonto pitää huolen tästä yli menevistä rungoista , eikä ne puutiliä lihota . Heikosti kasvaneet rungot ovat kunnon lumitalven jälkeen päreinä tai nurin . On siis pyrittävä kasvattamaan puut harvemmassa asennossa , jotta ne kehittyvät rungoltaan vahvemmiksi.Vahvemmilla rungoilla on myös tukevammat juuret pitämään niitä pystyssä.

    Tehokkain ja vähiten kustannuksia aiheuttava malli tuottaa puuta on hoitaa taimikko GLA:n tapaan ja perata se hyvin varhain ja harventaa lopulta n.1500 taimen tiheyteen. Ensiharvennus tehdään poistettavien runkojen tilavuuden ollessa 80-90 litraa. Tällöin korjataan noin puolet runkoluvusta. Toisessa harvennuksessa poistuu edelleen puolet rungoista ja päätehakkuuta jää odottamaan n 350-400 runkoa. Raivaukseen kuluu aikaa n kaksi miestyöpäivää /ha ja saman aueen hakkuut hoituvat hyvissä olosuhteissa kolmen konetyövuoron aikana(kolme kojuukertaa).

    Taimikon kiduttaminen vesakossa tuplaa helposti kiertoajan kokonaistyömäärän (taimesta siihen asti , kun puut ovat tien varressa) ja jatkaa kiertoaikaa10-20 vuotta.

    Puun takaa 21.5.2013, 17:59

    Olen nyös Gla:n ja suorittavan linjoilla.
    Raivaussaha on paljon järkevämpi laite ohuelle puulle kuin moto.
    Olen tämän omakohtaisesti nähnyt ja kokenut vajaan kymmenen vuoden aikana myydessäni liki kolme tuhatta mottia energiapuuta n. kymmeneltä erilaiselta kohteelta.
    Energiapuun voimakas leimikkokohtainen hintaporrastus pitää kyllä jalat maassa näissä asioissa.
    Pieniläpimittainen energiapuu on huono puunmyyjälle, urakoitsijalle ja lämmöntuottajalle.

    Gla 21.5.2013, 18:12

    Otsikko on muuten aika epäonnistunut. Asiallinen energiapuukohde ei pidennä kiertoaikaa yhtään. Rästiin jääneet työt pidentää, eikä energiapuunkorjuu ole mikään patenttilääke siihen asiaan.

    Ihan samoin kuin Matti Kärkkäinen markkinoi termiä puuntuottaja metsänomistajan sijaan, pitäisi rästikohteissa luopua energiapuu-nimityksestä ja puhua asioista kuten ne ovat eli rästeistä.

    Gla 21.5.2013, 18:13

    Taas viesti tuplana.

    jees h-valta 21.5.2013, 19:02

    Vai on se sitten niin huonoa jos viidentoistavuoden hyvin kevyttöisellä kasvatuksella saat kokonaishyödyltään yli viidensadan euron hehtaarikohtaisen tuoton jo käteen!
    Silti ollaan jopa aiemmassa taimikon vapauttamisessa ylimääräiskuormasta ja varjostuksesta.
    Taimikustannusta lukuunottamatta välttämäti mikään ei maksa siihen mennessä mitään. Jos omistaa kevyen raivausveitsen esim.
    Jos herkutella haluaa voi toki varhaisperkauksen sahallakin tehdä.

    suorittava porras 21.5.2013, 21:22

    Suurin osa ns. energiapuukohteista on näitä oikeammin sanottuna rästikohteita. Meillekin tarjottiin tehtäväksi energiapuunkorjuuta kohteilta , joiden poistettavat puut olivat rinnan korkeudelta haarukassa 40-130mm. Isompiin runkoihin ei saanut kajota.Joskus tuli hieman jakomielinen olo , kun lähistöllä huojui vahva ja runsaspuustoinen lahoamistilaa uhkaavasti lähestyvä lepikko. Sitä ei tietenkään korjattu energiaksi , kun se ei kelvannut kemerakohteeksi. Kuvion vieressä sitten taiteltiin miljoonavehkeillä risuja taimikon päältä 1,5- 2,5m3/tuntivauhtia . Raivaussaha olisi todellakin ollut ainoa oikea kapine niihin töihin.

    Sen verran tästä epäkohdasta tuli läheteltyä viestejä eri suuntiin , että nyt energiapuutyömaat on raivattava ennakkoon ja käsiteltäväksi tulevien runkojen minimikoko on viimeisimpien ohjeiden mukaan vähintään 8cm rinnan korkeudelta mitattuna. Tätä pienemmät raivataan maahan. Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa , että tekisin paljon mieluummin taimikon raivauksen ajoissa ja kunnolla , kun lähtisin tappelemaan aisapuun vahvuutta lähentelevien runkojen kanssa vuosikausia liian myöhään.

    jees h-valta 21.5.2013, 21:45

    Heh! ”Änkyröimälläkö” omat mitatkin.
    Uskoisko aivan tuota tältä pureskelulta. Eiköhän kaikilla mitoitus jo kilpailusyistä pyöri samoilla asteikoilla.
    On aivan luonnollista ettei sinne erilliseen lepikkopalstaan niin vain mennä. Yleensä tämä kemerakelpoisuus kyllä on aivan luonnollinen etu jonka pitää noissa korjata pois kun kerran sellainen on olemassa. Uskoisin ettei suorittavakaan siitä omissaan helposti luopuisi. Miksi syyllistää metsänomistajaa joka saattaa laittaa oman pannun pesään lepikon?
    Minulla ainakin mitoitusehto M-Groupilla oli 40mm kannolta.
    Ja samaakin firmaa on suorittava joskus mainostellut palvelevansa.
    Kilpalutilanteessa toki käytin siellä myös toisen firman (e-puuerikoistuneen) ja siellä myös sama mitta mutta rinnankorkeudelta. Aika turha tätä junaa on yrittää kritisoimalla pysäyttää. Jää aika helposti asematelakalle.
    Ja siitä raivaussahatyöstä joutuu maksamaan jos ei itse kerkeä ja silloin se ”miljoonavehje” tuottaa metsänomistajalle kantorahatuloa euroissa eikä vanhoissa miljoonissa. Sillä kun ei enää makseta.

    jees h-valta 21.5.2013, 21:56

    Neuvoin muuten juuri hiljan yhden teräsrakenneyhtiön päällikköä miten toimia kun ei oikein taimikossa tuhraus maistunut.
    Hän teki aika pitkälti neuvojeni mukaan ja vähän muutakin.Tuli seuraavan kerran naama loistaen että tuli kauppaa ja paljon!
    Meni taimikon yhteydessä päätehakkuu ja toistatuhatta mottia kokonaispuukauppaa kuulemma tuli tehtyä. Eikä enää hikipisaraakaan omaan puseroonsa. Ja summa viivan alla laskeskeltiin aivan kelpotulokseksi. Maakunta on tänäpäivänä ainakin täälläpäin herkän kaupallinen ja silloinhan taotaan kun rauta on kuumaa. Pajalla,ei metsässä. Aina siihen saumaan yhden taimikkotuhrauksen saa uitettua.

    Pähkäilijä 21.5.2013, 22:30

    16.6€/m3 saa siis 15 vuotiaasta energiametsästä pystykaupassa? Jos hehtaarille saa 500€ ja poistuma on 30 m3? Paljonkos runkoja poistui niin selviää tuo keskitilavuuskin vielä?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6