› Keskustelut › Metsänhoito › Kuinka paljon kierto pitkittyy energiapuukohteilla?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Kuinka paljon kierto pitkittyy energiapuukohteilla?

    Lähetetty: 18.5.2013, 11:11

    PS. Olen käynyt toteamassa , että korjaamillani energiakohteilla Jessen kaipaamaa lehtipuuvitelikköä kasvaa kiitettävästi jo korjuuta seuraavana kesänä. Potentiaalisia hirvilaitumia riittää , mikäli energiapuita korjataan raippametsistä. Sisältöä on muokattu

    Lähetetty: 16.05.2013

    Lähettäjä: suorittava porras
    ######################

    Kun ei ole kohdalle sattunut tutkimusta aiheesta kun pelkästä hieskoivikosta niin jollain toisella varmaan on.

    Eli näissä istutuksen jälkeen unohdetuissa kohteissa joissa on 5000-10000 puuta hehtaarille ja vihreää massaa riukuuntuneissa puissa vain tupsu latvassa ja energiapuukorjuun jälkeenkin pohjat on niin valoisia että tiheä risukko syntyy alle niin kuinka paljon raivaussahan käyttämättömyys taimikonhoidossa syö jättöpuuston järeytymistä ja kuinka nopeasti ne pääsevät samaan kasvuvauhtiin aikoinaan hoidetun taimikon kanssa vai pääsevätkö koskaan?

    Tekijä
    Pähkäilijä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • huski 20.5.2013, 17:21

    Aukkohakataan , muokataan, istutetaan/kylvetään, varhaishoidetaan(heinäys,reikäperkaus/perkaus),taimikon harvennus,ensiharvennus,harvennus ja aukkohakataan. Minun mielestä homma menee näin.En kyllä viitsisi vaivata tähän kiertoon vielä jotain arvaamatonta ja ehkä kannattamatonta energia kasvatus vaihetta TAHALLAAN. Nuoressa metsässä kannattaa mielestäni ehdottomasti välttää riskejä ja turhaa työtä ja keskittää kasvu tuleviin tukkipuihin – massa mÖssön kasvattaminen ei ole kannattavaan vaikka laskette mitenkä päin vaan ja millä korolla ja tukiloilla tahansa.

    suorittava porras 20.5.2013, 19:25

    Vuonna 2003 tähän aikaan oli kohdallani ensimmäinen vuosi energiapuun korjuuta takana. Työtä tehtiin kokeiluprotolla kahdessa vuorossa. Jo tuolloin ihmetytti , miksi kuusentaimikoihin mentiin rypemään kesällä . Poistettavan puuaineksen pienuus oli myös ihmetyksen aihe . Laitteen tuottavuuskoket tosin tehtiin olosuhteissa , jotka olivat huippuluokkaa. Monet varsinaiset työkohtee sitävastoin kaikkea muuta .Yritys toki pysyi talouden osalta taspainossa , kun työkoravus oli aikaan perustuva.

    Vuoden 2005 paikkeilla tunsin vilun väristyksiä , kun metsäomistajapiireissä korkeimpia edustajia myöten tuotiin esiin kanta , että taimikoita ei tarvitsisikan hoitaa . Tämä työ tehtäisiin energiapuunkorjuuna nuorten metsien kunnostuskohteilta . Jo tuolloin toin esiin kantani kokemuksiini vedoten työmenetelmän vahingollisuudesta metsätaloudelle.

    Viime vuosien syventävät ”harjoitukset” energiapuiden parissa ovat vain vahvistaneet kantaani tässä asiassa. En pidä sitä ainoana totuutena , mutta kehotan kaikkia tutustumaan vertailumielessä sopivaan aikaan raivattuihin ja harvennettuihin metsiin , ja energiaksi korjattuihin kohteisiin . Metsän historia on myös syytä selvittää.
    Viimeistään parin vuoden kuluttua hakkuusta on nähtävissä huima ero ajallaan hoidetun metsän ja metsänomistajan eduksi.

    En tälläkään kertaa voi olla muistuttamatta siitä , että energiakohtella saatetaan käyttää jopa enemmän konetyöaikaa hehtaarille , kun normaalisti hoidetussa metsässä koko kiertoaikana.
    Energiapuuvaiheen sisältämässä kasvatusmenetelmässä kiertoajan puumäärä ei kasva , laadusta puhumattakaan. Tästä voi päätellä , että energiapuuhastelu on kallis harrastus ja täysin ylimääräinen työvaihe metsän kiertoaikana.

    jees h-valta 20.5.2013, 21:19

    Pähkäilijä tuolla edellisellä sivulla kyseli samoja asioita jotka olen jo monta kertaa selittänyt. Jottei menisi jatkuvan toistoksi lyhyesti:
    Varhaisperkaus noin silmällä katsottuna parin-kolmen metrin taimikkoon. Tiheys 3800-4000/ha. Sen jälkeen olen tehnyt energiapuuhakkuun kaupan viistoistavuotiseen joka toteutuu vielä tämän vuoden syksyllä.
    Saan kantorahatuloa kolmen hehtaarin e-puuhakkuusta aivan kelvollisesti sadan motin noin-poistumasta ja se kertaa kaksi kun otetaan metsäkeskuksen raivaus suunnitelman mukaan. Jos olisin tehnyt heidän ajatuksensa mukaan. Kokonaishyöty aivan jees kun ottaa huomioon että se puusto kasvaa siellä sen e-puuhakkuun jälkeenkin. Ainut kysymysmerkki on juuri lopputulos mutta sitähän tässä juuri vartoillaan malttamattomana. Itse e-puukauppahan täälläpäin pyörii aivan hurjilla kierroksilla. Metsätien varret väärällään e-puukasoja ja useimmissa M-Group- laput päissä.

    jees h-valta 20.5.2013, 21:23

    Mitään tieteellistä pohjaahan noihin suorittavan ja Glan väittämiin ei ole joten mielipidepohjallahan he näitä heittelevät. Ja intressit ymmärrän jotenkuten kyllä.

    Gla 21.5.2013, 05:15

    Suorittavan viimeisessä viestissä lipsahti hiukan. Ei energiapuuhakkuu ole noin paha asia, kuin kommentin lopussa lukee. Ainoastaan pieniläpimittaisen eli tällä hetkellä pienemmän kuin perinteisen ensiharvennuksen kokoisen puuston harvennus. Ja tosiaan, pahimmassa tapauksessa kesähakkuuna poistetaan havupuita ilman kantokäsittelyä.

    Tieteellistä pohjaa ei tosiaan minulla ole takana, ihan yksinkertaista matematiikkaa ainoastaan. Siinäkin on mukana monia oletuksia, kuten metsänhoidossa aina.

    Se, miten toimin, poikkeaa kovasti sinun menetelmistäsi. Varhaisperkauksen teen huomattavasti aikaisemmin, viime kesänä vajaa metriseen taimikkoon. Seuraava perkaus/harvennus sitten tilanteen mukaan n. 2-5 metrissä. Mutta kuten toisessa viestiketjussa totesin, aina kaikki ei mene kuten toivoisi. Tällöin joutuu soveltamaan, joten mikään ei ole ehdotonta. Tavoite kuitenkin on, että motohakkuussa olisi runkoluku lähellä perinteisiä ensiharvennuslukemia. Selkeillä energiapuukohteilla hiukan yli, kuitukohteilla suositusten tasoa.

    Intressinäni on omaisuuden arvon maksimointi. Kassavirran nopeuttaminen ei ole päällimmäinen tavoite, vaikka velkarahalla pelaankin.

    Pete 21.5.2013, 10:35

    Ei ole Jeesmiehen ohjeissakaan paljoa tieteellistä pohjaa. Ihanko oikeasti teet niin, että viljelet kuusta tai mäntyä ja tietoisesti raivaat kuvion energiapuuasentoon niin, että viljelytaimet jäävät alikasvosasemaan? Monella, itselläkin, noin on käynyt vahingossa tai kun ei vaan saa aikaiseksi. Eri asia on kuitenkin jos aivan suunnitelmallisesti toimii noin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin sitten ei olisi kannattanut viljellä olenkaan.

    100motin poistuma 15v ikäisellä viljelyalalla tuntuu myös täysin uskomattomalta kun muutamaan vuoteen mikään aukko ei kasva mottiakaan. Ja ilmeisesti jonkinlainen puusto jää kuviolle hakkuun jälkeenkin? Jos nyt oletetaan, että motteja alkaa kertyä vaikka 8 vuoden kuluttua avohakkusta, niin sehän tekee sitten 14mottia vuoteen sen 7v aikana. Tämä on mielestäni mahdotonta ottaen huomioon sen, että puustopääomaa ei kuitenkaan ole.

    jees h-valta 21.5.2013, 10:44

    Näin mahdottomasta tehdään sitten mahdollinen. Sitä paitsi viljellyt männyt eivät todella ole mitään alikasvoksia. Niissä on roimaa kokoa vaikka pian pikkutukin aineksiksi. Mäntyalat eli mäennyppylät ovat selkeästi omina ”valtakuntinaan” ja välialueet eli tasa-notkot kuusi/koivusekaa. Eniten juuri luontaista laatua. Mäntyä jonkinverran niihinkin istutettuna mutta hirvet ja myyrät tuhosivat suurimman osan. Tieteellistä ei mutta taiteellista kyllä.

    jees h-valta 21.5.2013, 11:21

    Huom. vielä: tämä kaikki istutettuna muokkaamattomaan maaperään.

    Gla 21.5.2013, 12:19

    Onko tämä sama kohde, josta ennenkin oli juttua? Siis kolmisen hehtaaria ja kertymä yhteensä n. 100 m3? En enää ala spekuloida kuutioilla, kun se jo aikaa sitten tuli käsiteltyä. Totean vain, etten itse olisi yli 3000 runkoa tuohon vaiheeseen saakka kasvattanut. Mutta kerrotko, kun on hakattu. Laitatko vaikka valokuvan ennen ja jälkeen.

    Sitä kuitenkin ihmettelen, että kuinka hirvet tuonne löysivät mäntyjä syömään, kun Harjavallan hirvirikkaimmalla alueella edes hoitamaton kohde ei tuhoista juurikaan kärsinyt.

    Pete 21.5.2013, 12:44

    Ok, eli 100mottia kolmelta hehtaarilta. Se on varmasti mahdollista. Hakkuutuloa noin 200-300€ hehtaari + nuorenmetsänhoitotuki. Hakkuutulostakin suurin osa tulee korjuuhaketustuen kautta, eli hyvin tukivetoinen ”hakkuu” kokonaisuudessaan. Mikäs siinä, otetaan tuet pois niin kauankuin niitä saa.

    Itse olisi raivannut alusta alkaen 2000kpl/ha asentoon. Se ensimmäinen raivaus menee samalla kustannuksella raivaa sitten 2000 tai 4000kpl/ha tiheyteen (varhaisperkaus). Toinen taimikonhoito toki tarvitaan ja se maksaa rahaa. Jeesmiehen mallissa rahaliikenne on toiseen suuntaan nykyisellä tukisysteemillä. Itselläni ei vain ole varaa kiertoajan pidentämiseen vaikka siitä muutaman euron saisinkin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6