Yksi pieni sivuraide kokopuunkorjuun kohdalla on vielä käymättä. Suomessa pidetään hirvittävää haloota työpaikkojen homeongelmista. Mikä onkaan tilanne niillä työntekijöillä , jotka altistuvat homeille käsitellessään homeista puutavaraa? Tätä nimittäin kokopuukorjussa saatu tuote on vuoden kuluttua korjuusta. Rakennusten homeongelmat ovat tämän rinnalla hyttysen ininää.

Jeesmies inttää uskoaan energiapöheikkökasvatukseen taas sellaisella innolla, että täytyy kommentoida. En ole huomannut, että teollisuus tai korjuufirmat olisivat erityisen innostuneita energiapöheiköistä. Jos vierekkäin on hyvin hoidettu ensiharvennusleimikko ja samankokoinen energiapöheikkö, niin enemmän se hoidettu kuvio ostajia kiinnostaa. Toki paikallisesti on kiinnostusta pöheikköihinkin, mutta toiminta on jokseenkin tukivetoista tai pikemminkin tukityöntöistä. Jos tukiaisia ei olisi, niin pöheiköt kierrettäisiin kaukaa. Tämän huomaa esimerkiksi jos tarjoaa pöheikköä aukkohakkuuseen. Ostajia ei ilmaannu jonoon lainkaan. Tähän olen törmännyt useampaan kertaan kun olen vajaatuottoisia lepikoita tarjonnut aukkohakkuuseen. Aukkohakkuulle ei tukea saa. Parhaimmillaan poistumaa on ollut yli 100mottia/ha pääasiassa leppää ja osin haapaja ja hieskoivua. Ja ostajia ei ilmoittaudu.

Mielestäni ei ole viisasta rakentaa metsätaloutta sen uskon varaan, että energiapuulla olisi tulevaisuudessa niin kova kysyntä, että ainespuun tuottamisen voi laiminlyödä. Tukipolitiikka tuskin on pysyvää. Suorittava porras on moneen kertaan kuvaillut korjuukustannuksia erillaisilla poistuman keskikoolla ja minun on helppo uskoa häntä koska asia on niinkuin hän kirjoittaa:)

Jos ja kun tukaiaiset poistuvat, niin energiapuukin halutaan korjata ainespuu kuvioilta. Puunostajia ei muutenkaan ole liian monta enää valtakunnankaan tasolla ja jos keskittyy energiapuun tuottamiseen, niin nollaraja tulee vastaa monella alueella jo nyt.

Kiertoajan pitkittäminen energiapuuvaiheella tuhoaa viljelymetsätalouden kannattavuuden erityisesti kuusen viljelyaloilla. Hyvin onnistuneeseen kylvömännikköön se saattaa sopia paremmin, mutta niissäkin täytyy männyille varmistaa valtapuuasema koko kiertoajan. Jos pöheikköjä haluaa kasvattaa, niin uudistamiseen ei kannata laittaa rahaa lainkaan.

Minusta tupn jutun kärki ei ollut pöheikkökasvatuksen mahdollisuuksien edistämisessä vaan täysin päinvastoin:

”Hän muistutti, että puuta riittää sekä metsäteollisuudelle että energiakäyttöön. Kuitupuun polttaminen kannattaa, sillä vuosittain noin yhdeksän miljoonaa kuutiota kuitupuuta jää metsiin.”

Huomautan vielä että se on myös metsänomistajalle kustannustehokas tapa. Miksi tappaa itseään ja raivaussahaa kun on muitakin kasvatusvaihtoehtoja?

Tuplaviesti poistettu. Mistä niitäkin oikein tulee.