Motti-ohjelmalla laskettuna erot jäävät pienemmäksi kuin luulisi. Tosin motin kasvumallit edustavat jonkinlaista keskimääräisyyttä, eikä siis liene kovin luotettava tämän tyyppisissä laskelmissa. Hyvin hoidettu metsä kasvaa paremmin kuin motti ennustaa ja veikkaan huonosti hoidetun metsän kasvavan huonommin kuin motti ennustaa.

Otin kuitenkin lähtökohdaksi mustikkatyypin kankaan, jossa muokattuun ja raivattuun aukkoon istutetaan 1800 kuusta. Entuudestaan oli 5 kpl 20 metrisiä rauduksia jättöpuina. Ohjelma kasvattaa sitä Tapion suositusten mukaan tai sitten omalla ohjelmalla. Kun vertailukohdaksi otin Tapion ja jota pyrin matkimaan hoitamattomalla kasvatuksella (ainoa taimikon hoito 15 vuoden / 5 metrin valtapituudessa) tulokset olivat seuraavat:

Tapio
EH 40 v, tukkia 14 m3, kuitua 52 m3
2. H 53 v, tukkia 46 m3, kuitua 44 m4
Pääteh. 69 v, tukkia 259 m3, kuitua 59 m3
Yhteensä tukkia 319 m3 ja kuitua 155 m3.

Oma kasvatus
Taimikon harvennus 15 v (n. 14000 kpl)
EH 39 v, tukkia 5 m3, kuitua 42 m3
2. H 54 v, tukkia 54 m3, kuitua 64 m3
Pääteh. 69 v, tukkia 244 m3, kuitua 59 m3
Yhteensä tukkia 303 m3 ja kuitua 165 m3.

Ero ei vaikuta uskottavalta, koska Tapion mallissa taimikkoa perattiin kahteen otteeseen. Kuitenkin 15 vuoden raja tuntui olevan kipukohta, koska sen jälkeen perkaamattoman taimikon kasvu hyytyi. Raivauksen lykkääminen kolmella vuodella pudottaa kiertoajan kokonaiskertymää silti yllättävän vähän, n. 10 m3, kun kiertoaika pitenee 5 vuodella.

Maailma muuttu suorittavaiseni. Halpa lehtipuu kuittaa nopealla kasvulla vanhentuneita ja epäkelpoja laskelmia. Lisäksi lehtipuu ei ole enää hetkeen ollutkaan halpaa kasvunopeuskompensaatiolla.
Mutta sitähän ei moton kopissa tarvitsekkaan osata laskea.
Voi olla joillain suotuisilla kohteilla että ”villi kortti” vetää parempaa tiliä.

Ainahan tuo suorittava tietenkin kaikilla lisillä varustettuna on varmasti kallis kohteeseen kuin kohteeseen mutta firmojen bisnes ja tulos on aina enemmän riippuvainen e-puukohteista ja se tietää jatkuvaa kehityspolkua juuri sille sektorille. Nousu on huikeaa ja mitään merkkejä taantumisesta ei näy. Motokuskeja oikean kokoisiin laitteisiin varmasti löytyy ja useinhan he nyt kasvavat tuon kehityksen mukana ”puikkoihin”.

Niin, useinhan se johtuu juuri siitä ettei vanha koira opi uusia temppuja. Eli kalusto ja käyttäjät alkavat tulla uudesta polvesta ja se takaa vaurioiden vähittäisen loppumisen.

Tutkimustuloksia odotellessa kehottaisin metsänomistajia vierailemaan energiapuukohteilla hakkuiden jälkeen. Jokainen terveellä järjellä varustettu näkökyvyn omaava ihminen voi päätellä , miten huoltoa vaille metsä on kasvanut tai olisi kasvanut paremmalla hoidolla.

Leimikolla on kohtia , joissa aluskasvos / kilpaileva puuaines ei ole haitannut istutettujen taimien kasvua. Samoin löytyy alueita , joilla taimikko on hävinnyt lähes totaalisesti kasvukilpailun . Kumpi olotila metsässä on vallitsevampi , määrää metsän kiertoajan pituuden.
Taulukot ja tilastot ovat vain keskiarvoja eivätkä kerro koko totuutta.

Metsän kiertoaika ei kasva paljoakaan , jos energiapuu korjataan raippa-asteella. Tämän toiminnan tulee ennemmin tai myöhemmin lopettamaan työn epätaloudellisuus. Ennakkoraivaus on tahtävä energiapuukohteillakin . Ollaan siirtymässä pelkästään karsitun rangan käyttämiseen energiaksi . Tämä puolestaan johtaa käsiteltävän puuaineksen järeyttämiseen tuotannollisista syistä. Lisäkustannuksena on toimintaan tullut myös kantokäsittely.

Energiapuun kasvatus vaihtoehtona vaatii myös panostusta metsien hoitoon. Energiapuuta ei tule kasvattaa taimikonhoidosta tinkimällä. On syytä pitää mielessä , että nuori metsä tai taimikko on jo menossa tai lähes kokonan pilalla siinä vaiheessa , kun korjuutyö on kannattavaa. Tällöin metsän kiertoaika on kasvanut jo noin 20 vuodella.