› Keskustelut › Metsänomistus › Kuinka kauan meillä on varaa näin suureen petokantaan?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Kuinka kauan meillä on varaa näin suureen petokantaan?

    Lähetetty: 7.8.2012, 18:26

    Velka nousee lähes sataan miljardiin euroon, eli on kaksinkertainen valtion budjetin loppusummaan nähden. Kuinka kauan meillä on varaa näin suureen petokantaan?

    Maa- ja metsätalousministeriö korvaa suurpetojen viime vuonna aiheuttamat vahingot sittenkin täysimääräisinä. Ministeriö ilmoitti tiistaina korvaavansa suurpetovahingot eduskunnan myöntämällä lisämäärärahalla, joka on noin 1,2 miljoonaa euroa.

    Määräraha kattaa vahingonkorvauksista aiemmin puuttumaan jääneen osan.

    Suurpetovahinkojen korvauksia leikattiin alkukesästä 23 prosenttia. Valtion talousarvioissa suurpetovahinkoihin ja niiden estämiseen oli varattu 4,3 miljoonaa euroa, mutta vahingot olivat yli 5,4 miljoonaa euroa.

    Suurpetojen aiheuttamat vahingot porotaloudelle nousivat viime vuonna lähes 4,96 miljoonaan euroon. Niitä on korvattu tähän mennessä yli 3,82 miljoonalla eurolla. Nyt porovahinkoja korvataan yli 1,14 miljoonalla eurolla. Lisäksi poikkeuksellisen suurien porovahinkojen osalta maksetaan paliskunnille erityistä korvausta yhteensä noin 234 000 euroa.

    Suurpetojen aiheuttamat vuoden 2011 viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingot olivat 473 000 euroa. Summasta on korvattu tähän mennessä 365 000 euroa. Nyt korvataan puuttuvat noin 108 000 euroa.
    STT

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 14.9.2012, 08:36

    Jees H-valta:
    ”Taneli pelkää vain karhujen henkilövahinkoja vaikka esim. hirvi tuottaa niitä runsaasti joka vuosi. Eikä siihenkään ole yhtään sen enempää ”herätty”! ”

    Jos nyt vanhalla päälläni oikein muistan, niin olen hyvin monesti tuonut esiin myös tuon hirvien liikenne vahinkopuolenkin.

    Karhujen aiheuttamaan henkilövahinkojen riskiin ei vaikuta yhtään vähentävästi se että meillä on samanaikaisesti jonkunverran suurempi henkilövahinkojen riski hirvistä.

    Näitä molempia riskejä pitää pienentää. Toisen riskin huono hoito ei edellytä sitä että toinenkin jätetään huomiotta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 14.9.2012, 08:49

    Karhuhan vähentää tuota hirvien aiheuttamaa riskiä kuten susikin.
    Sudella tehot vielä paremmat. Kunhan saadaan vakiintuneet susilaumat kiertämään niin hirvi kellistyy joka kolmas päivä.
    Kesät talvet. Siihen meidän ”ukko”metsästäjät ei pysty.
    Ja tulevaisuus on pakko tehdä juuri pedoilla koska metsästäjät kuolevat sukupuuttoon.

    Leevi Sytky 14.9.2012, 08:57

    Jessen kanssa samaa. ( Harvinainen ilmiö.) Pihapiiriin oppineet pedot on silti pidettävä kurissa, näin pysyy se ihmisen pelko pedon ”geeneissä”.

    Korpituvan Taneli 14.9.2012, 09:00

    Hirviongelman poistoon ei petoja tarvita. Riittää pyrorgatian höllennys. Hirvi vapaaksi riistaksi kaikille hirvenampumiskokeen suorittaneille, niin kyllä ampujia löytyy.

    Sudella ja karhulla ei ole mitään sellaista tehtävää Suomen metsissä joiden perusteella niitä pitäisi erityisti Suomessa hyysätä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 14.9.2012, 09:12

    Yksikään eliölaji ei voi elää riippumattomana muista lajeista. Trooppinen päiväeläin on biologisesti sidoksissa miljooniin muihin lajeihin. Se, mitä tapahtuu alkaen maaperän hajottajamikrobeista päätyen ravintoketjun huipulle suteen, koskee myös ja ennenkaikkea ihmistä.

    jees h-valta 14.9.2012, 10:03

    Nyt vastaavasti antonin linjoilla ettei ihminen siellä luonnoneläinten joukossa huseeraamassa ole paras mahdollinen apu. On nähty kannan laskennan vaikeudet ja hidas reagointi muuttuviin tilanteisiin. Ihminen on byrokraatti joka pitää vuoden ainakin pelkkää paperisulkeista ennen kuin mitään tapahtuu. Luonnon valinta toimii siten että syöjät lisääntyvät nopeasti kun ruokaa on tarjolla yltäkyllin. Huonoina ruokavuosina pentueet pieniä ja kulleisuus (luontainen) iso.

    kisi 14.9.2012, 11:52

    En malta olla mainitsematta (edelliseen jhv:n viestiin viitaten), että ihmisellä itsellään olisi kyllä varaa jopa isompaan kulleisuuteen.

    6 m3 14.9.2012, 18:20

    Niinkauan meillä on varaa tällaiseen petokantaan että hirvet on syöty -60 luvun tasolle. Senjälkeen petokanta tiputetaan saman aikakauden tasolle.

    Saisi sinäaikana kun kanta lähtisi uuteen nousuun, varttua taimikot siihen mittaan ettei holtiton sorkkaeläin laidunnus enää vaikuttaisi puun kasvatukseen.

    jees h-valta 14.9.2012, 18:40

    Sopii mainiosti tuo kuuskuutioisen malli minullekkin.
    Mutta siihen mennessä kun ne hirvet saadaan tolkulliseen määrään voidaan kyllä itse kasvaa jo pintakasvillisuutta.
    On siinä sen verran kova urakka pedoillekkin.

    suorittava porras 15.9.2012, 10:41

    Yksi uusi lisäharmi pedoista on pulpahtanut pintaan vasta viimeaikoina. Petojen karjataloudelle aiheuttamat vahingot eivät rajoitu pelkästään fyysisiin vahinkoihin . Eläimen menetys on aina myös merkittävä taloudellinen vahinko. Vielä merkittävämmäksi talouden kannalta on yllättäen koitumassa eläinten EU-tukien edellyttämän laiduntamisvelvollisuuden toteuttaminen.

    Petouhka ei poista laiduntamisvelvollisuutta . Jos eläimet joudutaan siirtämään pedoilta suojaan vaikkapa vain jaloittelutarhaan , joudutaan tukiehtoja rikkomaan ja pahimmassa tapauksessa tila menettää tuet tämän seurauksena. Petoja ei lueta pakottavaksi syyksi , jonka perusteella tukiehdoista voidaan poiketa. Lisätukiin kuuluva eläinten hyvinvointiin suunattu tuki voidaan periä takaisin ja muutkin tilan saamat tuet saattavat kokea saman kohtalon. Karjanomistaja joutuu kahta kautta kärsimään petojen lisääntymisestä Suomessa. Kumpi on pienempi vahinko, antaako karhun tai suden syödä karjaa , vai menettää elinkeinon saamat tuet osittain tai pahimmassa tapauksessa kokonaan?(Aiheesta enemmän Keskisuomalainen 15.9)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3