› Keskustelut › Metsänhoito › Kuinka aiot muuttaa metsänhoitoasi ilmastonmuutokseen varautuessasi?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Kuinka aiot muuttaa metsänhoitoasi ilmastonmuutokseen varautuessasi?

    Lähetetty: 18.10.2014, 18:55

    Metsälehdessä ollaan sitä mieltä, että muuttuvan ilmaston myötä metsänhoito tulee muuttumaan. Enemmän vesisadetta, myrskyjä, hyönteisiä ja pitempi sulanmaanaika.

    Aiotko lisätä mäntyjen ja kuusien sekaan jätettävän lehtipuuosuuden nostamisesta?

    Aiotko lisätä erirakenteisen metsän osuutta?

    Ja lisäksi miten analyysisi kuusen, männyn ja koivun tulevaisuuden kysynnästä vaikuttavat metsänhoittoimenpiteisiisi?

    Itse on funtsinu, että aion luultavasti kasvattaa kuusia vain 1600/ha. On tärkeää, että kuusen juuret kehittyvät mahdollisimman suuriksi ja silloin pitää tinkiä maksimi tuloksesta ensiharvennuskuidussa ja toinen on että ajoissa harventaminen korostuu, joten miten nopeammin kuuset kehittyvät kuitupuiksi, sitä nopeammin päästää harventamaan sillä energiapuutukeahan ei tulevaisuudessa makseta enää maanomistajille. Lisäksi harkinnassa yhden harventamisen malliin siirtyminen sillä voi olla, että kuusikon voi joutua laittamaan sileäksi milloin tahansa

    Myös aioin harkita tarkemmin erikoistyvikoivujen kasvatusta kuusikosta sillä koivu lisää kuusikkokuvion myrskynkestävyyttä ja jos kirjanpainajat iskevät niin ainakin koivut säästyvät. Uusia kuusikoita ei perusteta myöskään ollenkaan sillä kuusesta voi olla jokseenkin ylitarjontaa tulevaisuudessa.

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa 18.10.2014, 19:24

    Enpä juurikaan ,olen nykyäänkin kolmen pääpuulajin kasvattaja ja parasta olisi jos ne kasvaisivat sekametsänä.Harvennukset olen tehnyt ajallaan,jotta puut olisivat tottuneita myrskyihin ja järeytyisivät tukeiksi alle kansaneläkeiän.

    Puun takaa 18.10.2014, 19:34

    Hyvin hoidettu ja kullekin puulajille parhaiten soveltuvalla maapohjalla kasvava metsä kestää parhaiten metsätuhoja ja ilmastonmuutosta.
    Ravinneanalyyseihin perustuva lannoitus on mielestäni parhaimpia metsän kestävyyttä lisääviä toimia.
    Aivan samat perusasiathan pätevät myös ihmisiin ja muihin eläimiin.
    Oikea ravinto ja terveelliset elintavat lisäävät terveyttä.

    jees h-valta 18.10.2014, 22:57

    Sattuipa sopiva aihe tämänpäivän hiukan miettimäpuolelle menneeseen. Kun kävin Pohjois-Satak. palstalla tarkastamassa kesällisen aukkohakkuun jälkeisen muokkauksen ja pengertien teon sattui silmään viereiseltä kuviolta että sissos saat..a siellä on kuusialikasvos ruskistunut lähes tyystin kesän mittaan. Tuollaisia miehen mittaisia kuusia useita oli täysin kuivunut. Tämä aukko joka tehtiin oli silloin kirjanpainajan tuhoaman kuusikon hätähakkuu. Mutta en silloin huomannut vielä tätä. Päällä on tukkimännikkö ja alusta ehkä lievä turve. Kuusikko olisi ylispuuston poiston ajatuksella toiminut uutena valmiina metsänalkuna mutta ei toimi enää. 30-40% aivan sökönä. Nyt on kyllä hiipinyt mieleen että kun lähellä oli myös männyn tyvitervasala joka silloin myös hakattiin jo aiemmin että onko tämä nyt kirjanpainajaa vai tyvitervasta. Tarttuuko kuuseen?
    Ilmastoasiaahan tavallaan tämäkin liippaa koska en vielä tähänastiseen metsäuraan näin palojn vaivoja ole kokenut. Tuntuu että tulee jatkuvasti lisää.

    raivuri 19.10.2014, 10:41

    Aika samoilla mennään. Oikea puulaji oikealle pohjalle, ei kuusta saastuneen kuusikon jälkeen, kunnon taimikonhoito, riittävän aikaiset harvennukset.

    Mäntyä koitetaan kasvattaa kaikkialla, missä mahdollista maapohjan suhteen, koska Etelä-Suomessa männyn kysyntä tulee jatkossa olemaan selvästi tarjontaa suurempi, niukkuusartikkeli. Se nyt ei toki liity ilmastonmuutokseen, vaan innokkaaseen kuusitaimikoiden perustamiseen.

    Erikoispuu metsiköitä lisäillään pienessä määrin tässä lähitilalla, mutta se touhu on hankalaa pienten markkinoiden takia. Tervaleppä toimii hyvin ja menee kaupaksikin, sitä lisää. Tammea laitettiin myös 1 ha kokeiluun tänä vuonna.

    Olen jonkun verran pohtinut ilmastonmuutoksen vaikutusta metsieni käsittelyyn. Ja todennut sekametsiköiden ja lehtimetsien olevan monessakin mielessä paras vaihtoehto. Joten todennäköisesti jatkossa perustan suuremmassa mittakaavassa lähinnä puhtaita koivikoita sekä havumetsiä istuttamalla, joissa kasvatetaan nykyistä enemmän rauduskoivuja vaneritukeiksi.

    Korpituvan Taneli 19.10.2014, 14:57

    Enpä taida korvaani lotkauttaa koko asialle. Kyllä vouhke siitä vähitellen hiljenee ja todetaan vain että aina ilmasto on ollut muutoksessa johonkin suuntaan.
    Loppuihan se lyhyeen se metsien happokuolemahysteriakin. Tieteellisesti todistettu oli muuten sekin. Kaikkien Suomen havumetsien piti olla kuolleita v 1995 mennessä, eikä päästöjen vähentäminen ehtisi sitä pysäyttää. Jälkeenpäin ei kai ole voitu osoittaa edes minkäänlaista kasvunotkahdusta tapahtuneen ennen tuota mainittua vuotta.

    Oikea puulaji oikealle maalle, eikä mitään suhdannearvailuja siihen mukaan. Minulla se merkitsee lähes poikeuksetta mäntyä ja taas kerran mäntyä. Jollakin muulla jotain muuta.
    Hoitoja ja hakkuita tarpeen mukaan.
    Tässä se resepti on lyhykäisesti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kurki 19.10.2014, 17:05

    Eipähän ole sitten Erkki Lähteen, tämän tuhoennustajan, kukaan ottanut esille metsän henkien vaikutusta metsäluonnon hyvinvointiin.
    Henkiähän ei saa loukata, muuten metsä ei kasva.
    Tulisiko metsän henkien huomioonottaminen metsähoitotoimenpiteeksi sen jälkeen, kun kaiken nykyisen metsätietämyksen jälkeen puu ei ota kasvaakseen.
    Erkki Lähde varmaan antaisi konsuttiapua.

    Pete 19.10.2014, 19:29

    Aion kasvattaa metsää entistäkin lyhyemmällä kiertoajalla. Se on aika luonnollista jos ilmastonmuutos on totta, lämpösumman lisääntyminen lisää kasvua.

    Puulajit ovat nämä kolme. Lehtikuusi yms. jalopuuviritykset saa jäädä. Hoitelen niitä harvoja jotka ovat kasvuun selvinneet karsimalla ja tilaa tehden, uusia en istuta kuin yksittäisiä pihamaalle jos sinnekään.

    Kovin havupuuvoittoinen tulee kasvatusmalli kyllä olemaan. Männyn osuutta lisään ainakin kuusikoiden sekapuuna. Pari mökin ympärillä olevaa kuviota uudistan kuitenkin rauduskoivulle tai jopa visakoivulle vaikka se onkin sitten koivikko koivikob perään.

    Harvennusten suhteen olen kallistumassa kuitenkin aikaisempaan vaiheeseen. Vaikka kuusikko kärsisi kasvattamisen aina yhden tukin mittoihin asti, niin tuulituhoja se lisää. Taimikonharvennukset koitan tehdä entistäkin jämptimmin max 2000kpl/ha tiheyteen noin 4-6m pituusvaiheessa. Näin todennäköisesti männiköidenkin kanssa. Tämä sen takia, että puustot kestävät siten selvästi paremmin tuulta ja lumikuormaa. Ja kertymä ja poistuman keskikoko on reippaasti yli keskiarvon ensiharvennuksessa.

    Kirjanpainaja ei pelota. Sen kanssa yhteiseloa on harjoiteltu nyt reilu 5v valtakunnan ”vaikemmalla” alueella. Sen kanssa pärjää hyvin.

    jees h-valta 19.10.2014, 19:56

    Kuten Pete yllä mainitsee ei pelota kirjanpainaja ei mutta ei myös kuusikkoa enää minun maille perusteta. Lehtipuu lisääntyy ja kerryttää kuutioita aika kovaa tahtia joten aikomani niiden parustamisen lopetus ei toteudu vaan jatkuu jälleen ensi keväänä ja nyt jo päätettynä seuraavaankin. Joku kuusikin käy mutta ainoastaan sekana lehtipuun joukossa.

    Kurki 19.10.2014, 20:08

    Pete kirjoittaa.
    <<<Aion kasvattaa metsää entistäkin lyhyemmällä kiertoajalla. Se on aika luonnollista jos ilmastonmuutos on totta, lämpösumman lisääntyminen lisää kasvua.<<<

    Puu kuution kokoon 35 vuodessa on hyvä tavoite, kuten Tahvolan tilalla jo näillä lämpötiloilla on päästy.
    Lämpötilat taitaa jo nyt olla riittävät hyvälle kasvulle.
    Maapohja ja klooni ratkaisee kasvun.

    Itsellä juuri ensiharvennetussa räkämännikössä 20v suurimmat männyt olivat 10m ja 0,2m.
    Jos tuhon laittaa 15 vuotta olisiko suurimmat männyt silloin 17,5m ja 0,35m eli 0,7m3 kokoisia.
    Samalla harvennuksella on muutamia laadukkaita siperianlehtikuusia, joidenka alkuperä on sama kuin Tahvolan tilalla, niiden pituus on 12m ja rinnankorkeudelta 17cm. Nyt havennuksen jäkeen varmasti aloittavat kunnon kasvun. Mahdollisesti parhaina vuosina paksuutta tulee 2cm vuodessa.

    Suden jälki 23.10.2014, 17:25

    Katselin tänään noita lämpötiloja. Heinolassa -6 astetta ja vaikka Madridissa + 25 astetta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
1 2