Nyt ollaan oikeilla linjoilla. Tämä on ensimmäinen askel laatupuu hinnoittelussa. Toiset tulee todennäköisesti perässä. Vihdoinkin laatutukin kasvattajan työ palkitaan.
Mitäs laatupuun palkitsemista tämä on? Tiukkasyisestä kuivempien kankaiden latvaläpimitaltaan alle 18cm:stä tukista saat huonon hinnan ja parempien kavupaikkojen nopeakasvuisista höttöpuu tukeista tuleekin sitten täysi hinta. Entistä vähemmän tämä mielestäni ainakin männyn osalta kannustaa laatupuun kavatukseen. Äkkiä vaan mahdollisimman suureksi.
Tiukkasyisestä männystä tiedän sen verran, että yli 100 vuotiaana alkaa olla jo haluttua.
Eikös höttöpuu ole muutenkin laadultaan usein ongelmallista, oksia ja muita anomalioita.
Eihän tässä laadusta ensisijaisesti puhuta vaan koosta . UPM nosti aikanaan Kajaanin sahan kannattavaksi viemällä yli 18 cm tukit omalle sahalle ja möi 15-18 cm:set Kuhmo OY:lle . Onkos tämä hinnottelu Enson tukille näin , Ensollahan on ote sahan kiveksistä nimeltä HAKE ja KUITU .
Ainakin tuolla pohjoisemmassa on muillakin sahoilla toimituksissa hinnassa eroa tukkien pituuden ja paksuuden perusteella. Pystykaupoissa ei kuitenkaan vielä ole näkynyt järeys hinnoittelu. Katkonnassa kuitenkin huomioitu.
Laatupuun käsite heittää häränpyllyä! Todennäköisesti Kuhmo Oy yrittää vain lisätä katetta. En pane tuota välttämättä pahaksi, jos muutoksen tarkoitus on pitää Kuhmo Oy kilpailussa mukana.
Perinteisesti Suomen kilpailuetu on ollut juuri hitaasti kasvavassa hienosyisessä tiiviissä puussa. Varsinkin rakenteissa tiivissyinen mänty on lujaa puuta.
Kuusihan on huomattavasti heikompaa ja ei pidä kuosiaan esim. lämpötilavaihteluissa.
Kainuussa muutos tukin koossa 15 – 18 välillä on suorastaan ratkaisevaa. Etelämpänä se ei liene niin suuri merkitykseltään.
Tuo 60€/m3 yli 18 cm:n tukista on 20 € huonompi mitä aikoinaan UPM tarjosi eräässä kauppaneuvottelussa.
Ihmettelen kyllä Kuhmo Oy:n vetoa, koska ostomarkkinat ovat kumminkin Kainuussa.
Herää kysymys, mitä tarkoitetaan laadulla? Laaduksi mielletään yleensä tuote josta saa parempaa hitaa. On totta että vähä-/pienioksaisesta sahatavarasta saa paremman hinnan kuin suurioksaisesta, se on laatua. Jos unohdetaan oksaisuuden laatu, niin järeämmästä tukista saa paremman saannon ja tuotannon tehokkuus myös kasvaa, sitä myöten myös tulot/kate kasvaa, sekin on laatua. Parasta laatua saadaan, kun ne oksattomat tyvitukit kasvatetaan järeiksi eikä hakata keskenkasvuisena pois, näiden järeiden tukkien pinnasta tulee oksatonta pintalautaa joka on ehkä kaikkein arvokkainta tavaraa.
Kuulin muuten että Junnikkalan saha on ottanut nämä ”kuhmon” konstit käyttään jo syksyllä.
Niin, uutisoinnissa on mainittu, että kuusella latva olisi 20 senttiä, JA LYHIN TUKKI 49. Huhhuijaa, kyllä voi mennä vähäiseksi kertymät…miettikääs, millainen runko pitää harvennukselta löytää, jotta tuollainen tukki tulisi. Mikä tarkoittaa sitä, että yläharvennus viimeisenä väljennyksenä tulee silloin yleistymään. Ja edeltävistä harvennuksista ei paljon tukkia tule. Kokonaisuutena kiertoajan saanto putoaa paljon enemmän kuin 30 %. Eikä lyhyet 40 e kuutiohintaiset ”pikkutukit” sitä korvaa.
Saannon parantumisen onnistuvan myös niin, että alettaisiin sallia lyhyitä mittojakin paksummissa rungoissa.
Itte kyllä aattelisin, että kiertoajan lyhentäminen ja yks harvennus alkutiheydellä 1400 ois tää mun strategia. Kyllä ne kuuset kasvaa ilmastonlämpenemisen myötä tiheemmässäki jos ne kasvaa Ruotsissaki nyt.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.