Kyllä tuossa pitäisi rikoksentekoväline tuomita valtiolle. Niin kuin autokin tuomitaan valtiolle jos on ampunut laittomasti hirven ja kuljettaa sillä lihoja.

Ensiharvennus on noin 10 vuotta myöhässä. Metsänomistajalta puuttuu ymmärrys ja firmat vievät kuin pässiä narussa, maksimoidaan halvan kuitupuun tuotos. Se tuossa on hyvä, että havutus estää takuulla juurivauriot, mitään muuta hyvää ei olekaan. Jos olisi harvennettu 10 vuotta sitten hoitohakkuuna, 5 vuoden päästä voitaisiin poistaa 2-harvennuksessa 100 mottia, josta suurinosa tukkeina, metsän kasvun kuitenkaan juuri kärsimättä. Ja vaikka olisi tehty niinkin, että 10 vuotta sitten olisi pudotettu runkoluku 900 runkoon odottamaan päätehakkuuta, pärjäisi paljon paremmin taloudellisesti, kuin esimerkin kuitupuun maksimoinnilla. Suorittava porras ei edes ymmmärrä asioita ja tekee vaan annetuilla ohjeilla mielestään asiat kaikkien osapuolien osalta kaikista fiksuiten, joten suurin rikoksen tekoväline ei ole moto vaan ohjeistus. Kannattaisi kokeilla Motti ohjelmaa parina iltana eri kasvatusvaihtoehdoilla, vaikka tuon nyt pitäisi ymmärtää ilman laskutikkuakin, että kuitupuiden suurimääräinen poisto juuri ennen tukkipuuvaihetta on takuulla kannattamattominta.

Juu, eri taulukoita varmaan katselen. Jätkä, sinulla on vanhempi taulukko käytössä.

No, metsuri motokuski? Minkälaisen harvennuksen Sinä olisit tuossa tapauksessa tehnyt?

Terveisin: Korpituvan Taneli

Noin kymmenen vuoden kuluttua rungoissa on läpimittaa sen verran(24cm tai yli), että harvennus 350-400 rungon tiheyteen on mahdollista. Siitä 10-15 vuotta ja aukoksi. Varmasti on tukkiprosentit kohdallaan.

Puoliympyräkoealasta sen verran , että siinä on huomioitu ajouran vaikutus. Työpisteellä järjestelmään syötetään hakkuutapa , ajourien leveys,  kasvupaikkatyyppi , runkojen kappalemäärä , keskiläpimitta ja pituus puulajeittain . Tämän jälkeen järjestelmä kertoo , onko hakattu suositusten mukaan=(opastaa tekemään oikein). Jos puita on jäänyt koealalle liian vähän , on kirjattava rasti ruutuun ”hakattu liikaa”. Kuten aikaisemmin jo totesin , koealamittausten perusteella hakkuun voimakkuus oli kohdallaan . Runkolukusuositukset perustuvat Tapion ohjeisiin .

Muutamien kannattaa päivittää tietonsa oikeista kasvatustiheyksistä eri olosuhteissa . Myös koealojen mittausmenetelmiin on syytä perehtyä tarkemmin .Hokeman ”1200 runkoa pitää jättää” soisi poistuvan pikkuhiljaa takavasemmalle . Muutaman kerran olen joutunut ihan kädestäpitäen näyttämään , että se ei ole juuri kyseisessä tilanteessa mahdollista . Huvittavinta joissakin tapauksissa on se , että alueella , joka olisi pitänyt jättää 1200 rungon hehtaaritiheyteen  oli koealamittauksen tuloksena vain 900 runkoa hehtaarilla ennen ,kun yhtään puuta oli katkaistu.

Myös liian varovaisella harvennuksella on hintansa. Jos esim toista harvennusta tehtäessä jätetään yksi ylimääräinen runko käsittelypistettä kohden , se merkitsee 50 runkoa hehtaarilla käyttämättömiä mahdollisuuksia . Kymmenen hehtaarin alalta voi kokonainen rekkakuorma raaka-ainetta jäädä saamatta . Jos systemaattinen virhe toistuu ammattilaisella  vuoden ajan jokaisella leimikolla , on ostomiehen haalittava toista tuhatta mottia puuta toisista kohteista ja tehtävä tarvittava määrä lisäkauppoja .

Kauppakirjaan on mahdollista (ja toivottavaa)kirjata toiveet hakkuun voimakkuuden suhteen . Muutoin toimitaan Tapion ohjeiden mukaan.Jos harvennuksen voimakkuus ei miellytä , kannatta tehdä kuljettajan kanssa koealamittauksia ja katsoa järjestelmästä , ovatko tulokset suositusten sisällä . Ennakkoraivauksen ja harvennuksen jälkeen maisema muuttuu varmasti. Sopivakin tiheys näyttää äkkinäisen silmään harvalta.