Keskustelut Tekniikka Kovaa se oli, koitti mitä koitti….

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 119)
  • Kovaa se oli, koitti mitä koitti….

    Merkitty: 

    Nyt on tullut pääsisäisen ratoksi jo kaksi Mikko Niskasen ohjaamaa elokuvaa, jotka on tehty Päätalon romaanien mukaan.

    Vielä 30 – luvulla on ollut elämisen ehdot hirvittävän kovat , varsinkin jossain Koillismaalla. Silloin kun tukkijätkien elämä jossain tukkikämpillä oli melkoisen surkeaa, niin ansiot eivät riittäneet edes ruokaan ja monenkin olisi pitänyt elättää jopa monilapsinen perhekin.

    Siltä osin on kehitys sentään kehittynyt hieman parempaan suuntaan.

  • Tolopainen

    Pilalle meni tuokin mesä. Kun otetaan huomioon ajourat, joissa ei kasva mitään todellinen jäävä runkoluku ei ole edes 600kpl. Miten tässä näin pääsi käymään. No kun ei kyse omasta metsästä ja kiinnoista maksetaan. Isäntäkin on tyytyväiväinen kun puuta kertyi yli arvioidun ja vielä muutama pikkutukkikin.

    Puuki

    ”Montakos runkoa hehtaarille raati jättää OMT:lle , kun jäävien puiden keskipituus on 14 metriä ja rklpm 18cm? ”

    Oliko aritmeettinen keskiläpimitta vai ppa:lla painotettu ? Jos ensimmäinen (kuten voi olettaa tekstistäsi) , niin  jää vähän harvaksi 700 kpl/ha. Min. tiheys olisi 750 ja max n. 930 kpl/ ha .  Jos kasvu on ”huimaa” , niin sitä suuremmalla syyllä pitäisi jättää rkl sinne yläkanttiin eikä alarajalle.

    Korpituvan Taneli

    Saahan sitä sitten retostella suurilla ensiharvennuksen kertymillä, jos ei jätä sinne puuta kasvamaan riittävästi. Tuohan on jo sitä systeemiä että harvennetaan vain kerran ja sitten kaikki pois.

    Tuntuu olevan Suorittavalla syy hyviin ensiharvennuskertymiin se että ollaankin tekemässä sitä ainoaa harvennusta, eikä pelkästään ensiharvennusta.

    Kyllä Jätkällä on selkeästi paremmat tavoitetiheydet.

    Pitäähän tuossa jo huomioida sekin että siellä oli kasvu huimaa, silloinhan on nimenomaan vaarana liiankin paksut lustot. Lustoa voi jo oikein hyvän kasvun mailla hiukan hillitä jättämällä enemmän kilpailua, eikä hehtaarikasvu silti vielä siitä kärsi, mutta laatu paranee.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Suorivan savotasta ei ole tulossa muuta kuin sekundaa. Tapion harvennusmallit on pantu paperinkeräykseen ja päätehakkuu kymmenen vuoden kuluttua. Runkoluku on niin pieni, että siitä ei ole enää varaa ottaa toista harvennusta.

    Sääli, että noita metsän hävityshakkaajia ei enää panna lusimaan.

    Tapion mallien mukaan 14 metrinen OMT – kuusikko , jonka D 1,3 on uskomaton 18 cm (uskomattomia perseensuteja, liian harvassa kasvaneita) – Pitäisi pohjapinta-alan osua välille 14 – 19 neliömetriä / ha.

    eero heikki

    Harvan livakaks on kuusikko männy,koivikon enskan voi tuohon tiheyteen nippa nappa harventaa,siihenkin mieluummin n 750 r/ha.

    Jätkä

    Omavalvonnassa runkoluku pitäisi olla 900 – 1000 r/ ha. Tuo pienempi lukema sopisi silloin, kun valtapuiden keskipituu ( jäävät rungot) on 16 metriä. Sen pitemmissä puustoissa ei enää runkolukua käytetä lainkaan.

    Tuo 11 metrinen puolikas on pyöreästi 190 neliömetriä, joten voidaan puhua kahdesta aarista. Eli runkoja pitäisi olla hakkuun jälkeen 19 -20 kpl.

    Edelleenkään runkoluku ei saisi mennä alle tuhannen rungon, ellei tarkoitus ole kasvattaa oksia.

    Tolopainen

    Metsäkeskuksen tarkastajat pitäisi saada metsänomistajien käyttöön. Nyt he keskittyvät viranhoitoon. Tällaisissa metsän hävitystapauksissa tarkastaja pitäisi saada kutsusta paikalle, josta käynnistyisi automaattisesti vahinkojen korvausprosessi.

    Puuki

    Tapion taulukoiden mukaan riittää kyllä tuossa se n. 750 – 950 kpl/ha tiheys. Maastotauluokosta itse katsoin tuon. En ainakaan itse muista niitä ulkoa varsinkaan jos ei ole omalla alueella (E-Suomen alueella kaiketi ; välisuomessa tosin näyttää olevan OMT:llä suunnilleen samat suositukset voimassa). Runkoluvun saa suoraan, jos PPA ja lpm:n keskiarvo on tiedossa. (tai toisin päin).

    Jätkä

    Katselet eri taulukoita!

    Planter

    Ei nyt kuitenkaan laiteta kenttäoikeudessa suorittavaa lusimaan:

    ”koealamittauksen tietokoneohjelma kertoi , että 13 runkoa olisi riittänyt. Tavoite 13×50= 650 r/ha. jäi 700.”

    Kuka on määritellyt tuon tietokoneohjelman tavoitetiheyden, joka heittää aivan liikaa Tapion suosituksista?

    Saako motokuski ruuvata sitä mielensä mukaan ja onko hänellä edes mahdollisuus säätää sitä?

    Vai onko koneurakoitsija, koneen omistaja, motokuskin työnantaja, ruuvannut sen tuohon?

    Vai onko leimikon hakkuuoikeuden haltija, ostaja, sanellut sen?

    Vai onko Ponssen koneeseen jäänyt tehtaalta lähtiessä sattumalta tuollainen arvo ja sillä sitten hakataan 20-30 vuotta?

    Kannattaisi mitata puoliympyrän sijaan koko ympyrä, silloin tulisi ajourakin aina mukaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 119)