Keskustelut Tekniikka Kovaa se oli, koitti mitä koitti….

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 119)
  • Kovaa se oli, koitti mitä koitti….

    Merkitty: 

    Nyt on tullut pääsisäisen ratoksi jo kaksi Mikko Niskasen ohjaamaa elokuvaa, jotka on tehty Päätalon romaanien mukaan.

    Vielä 30 – luvulla on ollut elämisen ehdot hirvittävän kovat , varsinkin jossain Koillismaalla. Silloin kun tukkijätkien elämä jossain tukkikämpillä oli melkoisen surkeaa, niin ansiot eivät riittäneet edes ruokaan ja monenkin olisi pitänyt elättää jopa monilapsinen perhekin.

    Siltä osin on kehitys sentään kehittynyt hieman parempaan suuntaan.

  • Jätkä

    En minäkään usko, että Kalle Päätalo olisi hosunut ja häslännyt talvisavotalla edes nuorena kloppina, koska siinä elokuvassa tuossa hangessa huhtomisessa ei ollut järjen häivää.

    Kuitenkin ”Mustapekan” kaltaisten kymppien toiminta oli törkeää, kuten myös surkean paperipuuleimikon hakkuuttaminen niin paksun lumen aikaan.

    Järeän tukkikuusikon ymmärrän hyvin, mutta pienten runkojen kaivaminen niin, että pokasahalla saa kahden tuuman kannon, on koko työn määrästä jo lähes puolet. Samoin pöllinpäiden suoruusvaatimus, koska jatkokäsittelyvaiheessa silläkään ei ollut mitään merkitystä. Taksakirjoissa tosin oli silloin maininta ”sahalla suoraan katkaistu”.

    Kämppäolosuhteet – jos ne olivat sellaiset kuin ”Nuoruuden savotoilla” on kuvattu, olivat eläimelliset. Sota-ajan korsut ja telttamajoitukset olivat varmaan kuin hotellissa olisi olut, kun vertaa elokuvan kämppämajoitukseen.

    Keväisillä kuorintatyömailla pärjäsi nolompikin, kunhan vain oli hyvä kunto ja kovat työhalut. Uittotöissä Kallella oli ”Suojelusenkeli”, kun hänen kanssaan samoilla uitoilla oli Hilti-Jakki, joka oli pikkupomonakin samassa uitossa.

    Kallea näyttelevän Ari-Kyösti Sepon touhu ei oikein vakuuttanut esim Kallen polttopuiden hakkuutyömaalla, ellei tarkoitus ollut esittää heikkoa ammattitaitoa kyseisessä puuhassa.

    eero heikki

    Semmonen firma oli kun alotin mehtätyöt Myllykoski,tuli mieleen kun kymppi ajoi ic moottoripyörällä,vanerit kaadettiin rasiin ja jakomies kävi katkasukohan merkihtemässä,olen ollut päätoiminen metsuri elikkä läpi vuoden on ollut hommia,Hyvää Pääsiäis pyhiä kaikille.

    A.Jalkanen

    En ole käynyt Kalle Päätalon kotitalolla, mutta kylläkin Jokijärven pikkusaaressa, jossa miehen suvulla oli kesämökki. Itikkaista seutua!

    Ootteko muuten pongailleet aprillipiloja? Muaseuvun Tulevaesuueessa oli (nettiversiossa) ja myös Keskisuomalaisessa. En kerro mitä ne ovat, saatte itse löytää.

    arto

    Taisi Arton isä jo ehtiä moottorisahankin sarviin urallaan.
    Terveisin: Korpituvan Taneli……..Kyllä kerkesi 200 sarjan husseen asti. Jälkikasvua on mutta kiinnostus aivan muille aloille, Meillä lumi pysäyttää talvella metsurin työt muutamaksi kuukaudeksi. Siksi nuoria ei kiinnosta.

    Tolopainen

    Metsuri on katoava ammatti kuten monet muutkin rutiinityöt. Kone hoitaa nopemmin ja tehokkaammin.

     

    Jätkä

    Jotkut ääliöt ovat ihastuneet koneen nopeuteen ja tehokkuuteen unohtaen samalla sen kolmannen – tärkeimmän pointin – Hinnan!

    Koneella tehden moni työ maastossa on ainakin toistaiseksi kalliimpaa kuin manuaalisesti tehtynä. Syynä voisi olla Metsurien huonot palkat, mutta jos arton kerskumat ansiot RS- hommista pitäisivät paikkansa, niin ainakaan niissä ei ammattitaitoinen ja ahkera metsuri häviä minkäänlaiselle koneelle.

    Toisaalta, mikä halvatun kiire on metsätyön teettäjällä, että homma pitää hoitaa nopeammin?  Kun puu on kasvanut useita vuosikymmeniä, mikä onni tulee siitä, että sitä saadaan nurin satoja kuutioita päivässä?

    Tolopainen

    Heh Jätkä nyt sää vallan satuja päästelet oikein aivopieruja.  Oletko kuullut että työllä on hinta. Menepäs nyt vielä lepäilemään.

     

     

    A.Jalkanen

    Jätkä on siirtymässä Jovainin ja Lauri Vaaran linjoille: maataloustraktori ja metsuri takaisin hakkuutyömaille!

    Puuki

    Muistui mieleen (  tälläkin palstalla olleesta ) tutkimus koneellisesta taimikonhoidosta (ei varhaishoidon kitkentä), jossa oli päädytty riviraivauksen olleen kannattavin tapa esim. männikön taimikonhoidossa, kun  vain riviväli – ja leveys oli sopiva. (taisi olla 80 %:n raivaus tuottavin). Manu-menetelmä hävisi jonkin verran sille konetyölle mutta oli 2. sijalla tuottavuudessa kuitenkin.

    Metsuri hakkuutyössa olisi metsän kannalta usein paras ainakin ensiharvennuksilla puun valinnan, korjuujäljen ja mahdollisesti (tilanteesta riippuen) kapeampien ajourien vuoksi. Mutta korjuu käsityönä on jo liian kallista ellei olla esim. maisemametsähakkuissa, joissa hinta ei ole niin määräävä tekijä.  Yksi mahdollisuus  kannattavaan manu-korjuuseen voisi olla , jos ensiharvennettava metsä on sopivaa pikkutukkikoon metsää ja kuitupuulatvat jätetään kokonaan korjaamatta. Paksu min.latvalpm ja vähän karsintaa männikössä nopeuttaa hakkuuta huomattavasti. Kapeat uravälit nopeuttaisi myös hakkuuta.

    mehtäukko

    Jos kyseessä oli Ruåtsissa tehty EG:n riviraivaustutkimus, se ollenee hyvissä maastoissa ja JOS taimikon laadusta ei tarvitse välittää, kustannustehokasta lippausta.

    Jos manutyön lähikuljetuksessa ei ole polle tai vastaava kapoinen kuletteluvehje ja

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 119)