Keskustelut Metsänhoito koulutus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
  • koulutus

    No niin. Melkein jo lupasin avata uuden osion ”koulutus”.  Pikkusonni se meinaa, iso ei. Tässäpä nyt foorumia. Annetaan kaikkien kukkien kukkia mutta yritetään pysyä asiassa.

    Olin illan koulutuksessa. No nimenä sillä oli tosin tiedotustilaisuus. Projekti. Hanke. Sumen metsäkeskuksen hallinnoima. ”Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke”. Teema sukupolvenvaihdos. Kerron myöhemmin siitä kokemuksia.

    Olen ymmärtänyt että tälläkin palstalla meidän keskustelijoiden keski-ikä on varsin”kypsä”. Muutama himpun nuorempi exselin värkkääjä ”sijoittaja ” mukana.

    Keskiasteen koulutus oli vielä eilen lähellä sydäntä ja siitä kouhotin…syystäkö?

    Nyt on impulsiivisenä ihmisenä meidän kaikki  metsänhoidosta ja tuotosta parhaiten tietävien koulutus näyttäs kuitenkin tärkeimmältä ennenkuin se on myöhäistä.

    Oli se mullekkin järkytys taas kerran. Mazalle vielä enemmän. Poika 35. Paikalla lienee ollut liki sata metsänomistajaa. Keski-ikä reilutkin seittemänkymmentä. Totesi etteipä taida olla mikään teinitilaisuus. No ei….meitä oli ilmeisesti vain me kaksi jolloin oli mukana sukupolvenvaihdoksen molemmat puolet. Olemme olleet jo puolenkymmentä vuotta koko perheen voimin nuissa koulutustilaisuuksissa. Myös sisaret titää missä mennään ja mitä suunnitellaan.

    Ompa siinä Markuksella ja Taitolla työsarkaa ja miettimistä miten nuo tilaisuudet vedettäs. Alkuasetelma oli huutelussa…”.ei kannata, vitosen sullimotti” linjalla. Pessimisti ei pety. Kun tilaisuus loppu viivyttelin naulakolla ja kuuntelin kommentteja…Ei perhana tehä Veikko mittään…on tuo niin kimurantti juttu koko sukupoloven vaihos”. Tapelkoo keskenään ku mie nukun. … samantapaisia oli kommentit.

    Yhtenä iltanahan ei raapasta kuin ihan pintaa. Se on ymmärrettävää. Mutta veikkaan että vain muutama pysyi kärryillä…

    Kiitos kuitenkin Taitolle ja nuorelle lakimiehelle joka aika nopeastikkin löysi vastaukset kysymyksiin jotka ei vielä ollut tullut esiin….kierroshan on vielä alussa. Tsemppiä.

    Mietiskelin pitäskö vieläkin olla kaks eri topiikia, keskiaste ja me väkisin lopulta luovuttamaan joutuvat. Mielestäni sekotetaampa nyt puurot ja vellit, samaa venettähän tässä soudetaan metsänomistajina, nuoret ja vanhat.

    Kommentoikaa….sitten voin jatkaa…

     

  • kuusessa ollaan

    Tilannehan on nyt se, että aika paljon tiloja pilkkoontuu ihan turhaan, perillisten tappeluiden vuoksi. Samalla vähäinenkin järki jonkinlaiseen hyödylliseen metsänomistukseen katoaa samalla. Sitten näitä hehtaaritilojen perillisiä viedään puukaupoissa 10-0 ja vallitseva hintataso murentaa muidenkin metsänomistajien taloutta.

    Enemmän noissa tilaisuuksissa pitäisi olla paikalla psykiatrit ja loppuselvittelyssä polliisi.

    mehtäukko

    Näin se vain männöö,- aika aikaa kutakin. Ja kun kello kääntyy loppusuorille, pitäisi todellakin tehdä jotain.

    Aloitetaan kauempaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että metsän kierto-aika, versus miehen/naisen voimallisin työnteon ikäkausi pitäisi alunperinkin  junailla toiseksi. On toisaalta luonnollista parikymppisten mieli-alat siisteihin sisätöihin ja kaupungin valoihin. Mutta tässä moni vene lipuu ohi valkamansa.

    Jos ajatellaan siten, että alan ammatilliset koulutukset käynyt nuori(pari) pääsisi  piakkoin isännöimään metsätalouspuolta vaikkapa osana tulonmuodostusta. Luulisi toimeliaisuuden olevan toisella tolalla kuin perikuntien ja kuolinpesien sekamelskassa?

    Jätkä

    Nuo perinnön / pesänjakohommat ovat todella olleet hyvä syy riitaantua ja repiä perintökohde elinkelvottomaksi. Paras olisi aina, jos esim metsätila jäisi kokonaiseksi ja siihen voitaisiin jopa liittää lähalueelta joutilaita palstoja.

    Kateus ja ahneus pilaa paljon jopa omaisuutta, kun ei haluta myydä omaa perintöosuutta, mutta ei myöskään ostaa toiselta samalla hintaa.

     

    reservuaari-indeksi

     

    Muistan elävästi kun n. 10 v sitten kysyin silloin 75 v isältäni että tutkittaisko noita sukupolvenvaihdosjuttuja. Äänensävy muuttui 6% kireämmäksi ja toinen silmä näytti kostuvan lievästi: ”Ne on kuule minun mettiä!” Keskustelu jäi aika lyhyeksi, eikä aiheeseen ole palattu.

    Toisaalta ei niistä hallintaoikeuksista tms. olisi enää kai ollut kummemin hyötyä enää tuossakaan vaiheessa, ne olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Toisaalta omat kuviot on kohta aika tarkkaan kaluttu ja isän palstoilla hakkuumahdollisuudet vaan edelleen lisääntyneet. On niitä palstoja jossain vaiheessa kai lisää tulossa, jollei dementiapäissään esim. jollekin uskonlahkolle lahjoita. Toki sekin lahjoitus olisi hänen asiansa.

    A.Jalkanen

    Lakiasiat tuntuvat alussa vaikeilta, mutta kun saman asian kuulee tai lukee muutaman kerran, jo alkaa valjeta. Ei kannata luovuttaa. Kursseja, kirjoja ja kuukkelia, niin siitä se lähtee. Jos sp-vaihdoksen tekee luovuttajan eläessä, tila siirtyy nuoremmalle omistajalle (kuin perintönä), mikä yleensä tarkoittaa suurempaa omatoimisuutta ja aktiivisuutta metsänhoidossa ja hakkuissa. Oma talous ja kansantalous hyötyvät.

    A.Jalkanen

    Pari spv-vinkkiä vielä, omasta kokemuksesta. 1. Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä vielä kun on järki päässä, jotta omaisuuden hoito menee tutulle luottohenkilölle eikä yleiselle edunvalvojalle. (Ihan jokaisella kannattaisi ja jo nuorena: eihän sitä tiedä mikä sairaus tai onnettomuus voi sattua ja muuttuu kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.)

    2. Ainakin aiemmin metsän laskennallinen tuotto on vaikuttanut metsää omistavan kansalaisen kunnallisiin hoitomaksuihin. Yksityisellä puolella hoitomaksu on ollut vähintään 1,5 kertainen, mutta sotehan laittaa tämänkin uusiksi. Jää nähtäväksi.

    wanhajätkä

    Meillä asiat on kohtuullisen hyvin selvillä ja homma etenee.

    Yllätys meille että luopujien keski-ikä on yli 70 ja jatkajan yli 50. Parikymmentä vuotta ollaan myöhässä. Tavoitteenahan yritysmäisesti toimivat suuremmat kokonaisuudet. Pyrkimys on aivan oikea mutta toteuttamisessa on pykäläviidakossa monta kantoa.

    Poika on valtion virassa mutta silti harkitsee yrittäjäksi siirtymistä. Haluaisi mennä pariksi vuodeksi metsätalousyrittäjäkoulutukseen. Alla on jo yo-merkonomin ja teknisen alann koulutus. Virkavapaa koulutukseen on selviö, ei este.

    Myel vakuutus hankaloittaa tilannetta todella pahasti. Hänellä on melkein 100ha valmiiksi. Myel tulee pakolliseksi yli 100ha tilalla. Eläkehän on hyvä asia ja myel on kohtuullinen maksettavakin. Nythän ala hutkahtaisi reiluksi. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin putoaminen opintotukijärjestelmästä. EI saa olla Myel-vakuutettu. Tulee liian suuri lovi nuoren perheen kassaan kun tilan oston lisäksi  kahden vuoden palkkatulo jäisi saamatta kokonaan. Opintotukijärjestelmä loiventaisi tätä monttua. On siinä kiinni kuromista.

    Nyt olisi kaikilla valmius ja into toteuttaa vaihdos ajoissa. Täytynee kuitenkin siirtää parilla vuodella juuri tuon takia. Mutta sammuuko liekki riskinottoon tuon parin vuoden aikana?  Hankalaa… pysynkö hengissä…mitä muuta tapahtuu….raukeaako ko juttu?

    kuusessa ollaan

    Pahin virhe on vanhalta parilta tehdä testamentti, jossa halutaan ”tilan jäävän kaikkien perillisten yhteiseksi”…siinä oikein todellinen miina ja sukuriitojen peruskivi. Osalla toimii, kun pelisäännöt on kunnossa ja asioista osataan PUHUA. Suurin osa kuitenkin menee flegmaattiseksi toiminnaksi ja ketään ei tosissaan kiinnosta mitä tilalla tapahtuu. Näitä taitaa olla paljon juuri rästitaimikoiden ja harvennushakkuiden laiminlyönneistäkin.

    A.Jalkanen

    Tuo testamentin toive ’yhteiseksi’ ei kai velvoita jälkipolvea mitenkään?

    Jätkä

    Tuollaiset toiveet ovat kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva. Eri asia on, jos se on ehtona jollekin.

    wanha: – Eikö olisi mahdollista hypätä yhden polven yli? Vaikka siinä tapahtuisi sukupuolenvaihdoskin, niin mitä sitten? Siinä kuitenkin voisi verotuksessa tehdä aikamoisen säästöleikkauksen ja asia ei välttämättä ainakaan kärsisi. Jos siellä on nuorta henkilöä, niin eikun koulutus alalle sopivaksi ja homma pyörimään. Myös tytöt / naiset pärjäävät metsäalalla siinä kuin miehetkin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)