Kammo koneellista ilmanvaihtoa ja höyrynsulkua kohtaan on hämmästyttävän sitkeä ja väärin ymmärretty asia. Vanhat rakennukset ovat oma taiteen lajinsa, niitä ei pidä mennä muuttamaan ilman ymmärrystä kokoaisuudesta. Mutta uusista puhuttaessa asia on paljon yksinkertaisempi.

Höyrynsulku estää sisäilman kosteuden kertymisen tietynlaisiin rakenteisiin. Mitä paremmin eristetty seinä, sitä merkittävämpi asia on. Mitään tekemistä tällä asialla ei kuitenkaan ole ilmanvaihdon kanssa. Yksikään toimiva seinärakenne ei hengitä siinä määrin, että sillä olisi vaikutusta ilmanvaihtoon. Hengittävyys ja ilmanvaihto ovat kaksi täysin eri asiaa.

Hirsirakentaminen on erinomainen menetelmä, mutta väärin perustein ei ratkaisuja pidä tehdä. Muuten ei ole toiveita rakentamisen laadun paranemisesta.

Oppimisen kannalta on tärkeää ,että luokkahuoneissa on tarpeeksi happimolekyyliä. Veri kuljettelee sitä oppilaitten ja opettajankin
yläkertaan – se on perusehto aivojen toimimiselle.

Välillä on hyvä nykäistä vaikka ikkunat auki ,ja kunnolla tuulettaa
välituntien aikana – ja luokan nuutuessa , vaikka tunnillakin.

Korkeat luokat – esim. 3,6 metriä, opettajalle koroke josta näkee jos jollakin oppilaalla piiputtaa tai silmät harhailevat.

Perustukset routarajan alapuolelle,ei muoveja – jolloin voi jättää vaikka kylmilleen.
Tarpeeksi isoreikäiset vesikiertoisen lattilämmitysksen putket , jotka eivät limoitu umpeen ,mikäli kierto ei ole päällä.

Hyvin olen Gla:n kanssa samoilla linjoilla. Minkä tahansa saa homehtumaan, jos on oikeat olosuhteet. Niin hirren, betonin, kaiken.

Ilmanvaihto on olennainen juttu. Ihminen kun hengittää. Siis joka hetki ulos tulee hiilidioksidia. Jonnekin sen on mentävä, jottei myrkytys iske. Tarvitaan ilmanvaihto, jossa puuhassa tulo-poistojärjestelmä lämmöntalteenotolla on toimivin. Se ei taloja homehduta. Syyt on ihan muualla. Ns. luonnollinen ilmanvaihto on oikeasti ihan 80-lukua, sitä enää kukaan laita mihinkään. Toinen susijuttu on pelkkä poisto, jonka ainoa hyvä puoli on se, että energia menee taatusti kaikki pihalle.

2021 alkaen rakentaminen on tuota melkein nollaenergiarakentamista. Miten se määritellään, on vielä auki, mutta energiaa säästyy oikeasti. Jatkossa ei tartte investoida 20000 euroa maalämpöpumppuun, riittää takka ja pikkusen sähkölämpöä. Lämmön tarve on niin pieni.

Hirrestäkin voi rakentaa, sillä on rakmk:ssa ihan oma helpotuspykälä, jolla se saa anteeksi heikomman eristävyytensä. Tää on ihan suoraan mo:lle hyödyksi.

Juupa, ei sitä energiaa tyhjästä synny ja tuossa määritelmässäkin on tuo melkein- sana edessä. Energiaa tarvitaan, mutta jos pohditaan, sitä, että keskimääräinen nykytalo tarttee sen 150kWh/m2,a, niin tuolla tehokkaammalla päästään luokkaan 50 kWh/m2,a ; sisältää lämmitys+lkv+talousssähkö.

Rakentaminen on todellakin saanut ”halvalla paskaa” imagon. Miten lie syntynyt tuo mielikuva, en tiedä, mutta kaipa siinä on tekijöilläkin oma osuutensa eikä vain suunnitelmilla. 🙂

Hometta ei synny jos ei kosteutta ja sopiva lämpötila. Jos kosteuden hallitsee, niin usein hallitsee myös homeen.

Kylmilleen ei nykyrakennuksia voi jättää, mutta hirsitalon pärevalolla ja kantovedellä sekä ulkohuussilla voi jättää kylmäksi. Vaimolla on just yksi tuollainen ränsistymässä. Seissyt vuodesta 1927 paikallaan ja vielä on jonkinlaisessa kunnossa, mutta kovaa vauhtia pilaantumassa kun on katto puhki. Isohko kokko syntyy tuosta.

Huomenna muuten lähtee Hilma taas metsään… 🙂

Juu, eipä ole tuosta talosta enää eläjäksi. Kyllä siinä ihan kovaa hirttä on useampi varvi, mutta ei jaksa alkaa puuhata tuon kanssa. Voisihan sen tarjota myyntiin purettavaksi jollekin, itte en ala.

KattiMatikainen tuli kerran vastaan (Heurekassa) ja kuva tarttui kameraan ja pitihän se laittaa palstalle. Se hahmo siellä katin sisällä on mun idoli. 🙂