› Keskustelut › Metsänomistus › Kosteikko

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Kosteikko

    Lähetetty: 6.9.2012, 15:02

    Onkos palstalaisissa ketään joka olisi omilla maillaan tehnyt tai teetättänyt kosteikkoalueita joutomailleen tai veden vaivaamille alueille? Jos on, niin millaiseen byrokratiaan olette törmänneet?

    Kosteikkoalueitten tekoonhan on saatavissa jopa tukea jos alue on riittävän suuri tai viljelysmaiden vaikutusalueella. Metsästäjä-lehdestähän löytyy juttuja useista kohteista.

    Vai onko kenties ”oma lupa, paras lupa”?

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Aukusti 3.10.2012, 23:09

    Vielä näkemyksiä pihojen havupuista.

    Pihallani on Peuge- eli magetonianmätyä, joka kotipihalla tuoreessa puutarhamaassa on kasvanut suhteellisen hyvin. Vain latvat ovat paleltuneet ja siksi puu haluaa pensastua. Toisessa paikassa pihapuuna kasvavat kuivemmassa kasvupaikassa joen törmällä kärsien keväisin ahavasta, joka ruskistaa neulasia. Joutuu siitä,että neulaset saavat paljon aurinkoa juurten ollessa vielä jäässä. Voisi parantaa kastelemalla lämpöisellä vedellä keväällä, että maa sulaisi ja juuret saisivat vettä. Myöskin latvapaleltumia on ollut.

    Alppisembra kasvaa pihapuina kuten siperiansembrakin.

    Parhaiten kasvaa pihallani ulkolaisista havupuista siperianpihtakuuset tuoreessa ja raviteikkaassa puutarhamaassa.

    Jos lehtikuusi luetaan kuuluvaksi havupuihin, niin se on kuitenkin ylivoimainen kasvultaan. En kuitenkaan suosittele pihapuuksi roskaamisen vuoksi. Neulaset tarttuvat kaikkialle tunkeutuen pieniinkin rakoihin ja hartsipitoisina ruostuttavat peltipintoja.

    6 m3 4.10.2012, 05:37

    Nuo kokeilu puut on kertynyt lähinnä siemenistä. Olen ottanut kävyt talteen jos vastaan tullut. Sembran kävyt menee kyllä parempiin suihin ennen kuin siemenet kypsyy, hakit ja närhet hoitaa. Jos luvalla on taimen saanut, silloin olen ottanut taimen.
    Kasvaiskohan paremmin jos varastais?

    Lehtikuusen itävyys kotikokeissa huono. Puolesta kahvikupillisesta siemeniä tuli kaksi tainta.
    Tammeakin kokeilin, kuudesta terhopsta kaksi iti. Toisen taimen palellutin taimivaiheessa. Toinen juroo alta vaaksan mittaisena.
    Taitaa olla nelivuotias nyt.
    Istutin harmaaleppien seuraan ajatuksella että maa on viljava niitten lähellä. Typpi tuhlari kun leppä on.

    6 m3 5.10.2012, 05:57

    Männylle erikoinen ilmiö tuo latvan paleltuminen. Pihtakuusissa sitä täällä enemmän esiintyy, ja siitä seuraava haarottuminen.

    Johtuisiko kasvuvyöhykkeestä vai alkuperästä?

    ”Kotimaista” kantaa yleensäkin hankala löytää täällä päin. Siis sellaista joka soveltuu Suomen oloihin. Yleensäkin puutarhamyymälöissä myytävien tuotantomaa Hollanti.

    Oma viehätyksensä on koiran ulkoilutus reissulla kierrellä puistopuiden alustoja ja etsiä ”kypsiä” käpyjä. Heikosti löytyy. Kelpaavat tosiaankin vaeltaville hakeille ja oraville. Taajamassa närhiä ei ole näkynyt.

    Jauhovaaralta Kuhmosta olen joskus kolunnut puitten alusia käpyjen toivossa. Löytyneet ovat olleet ”suutareita”.
    Siellä on tietämäni pohjoisin eri puulajien ”kokoelma”.
    Siperian pihtoja, engelmannin kuusta, mustakuusta ja muita sellaisia.
    Sembran osalta heräsi epäilys että se onkin makedonian mänty. Kävyn muoto tuki sitä teoriaani. Käpy sembrassa pyöreä, tuossa tapauksessa käpy oli pitkulainen kuin kuusen käpy. Neulasista ja rungosta en osaa niitä erottaa.

    Aukusti 5.10.2012, 22:33

    Lieneekö tämä koeviljelmä maamme pohjoisin?

    Utsjoella Turun yliopiston Kevon tutkimusasemalla esitteli aseman johtaja Matti Sulkinoja joskus 1990 luvun tietämillä puulajikokeilua, jossa oli useita eri puulajeja istutettuna. Olivat silloin vielä aika pieniä alle metrin korkuisia. Miten lienevät menestyneet? Tietäisikö joku kertoa.

    Melko pohjoisessa ovat myöskin Rovaniemen Vanttauskoskella Metlan Kivalon tutkimusalueen koeviljelmät, joista vanhimmat ovat 1930 luvulta.

    Osa viljelmistä on istutettu korkealle vaaralle yli 300 m merenpinnan yläpuolelle. Korkeat alueet ovat ns. lumenmurtoaluetta, missä tykkylumi vaivaa. Kun eteläiset kosteat tuulet meren suunnalta kohtaavat ensimmäiset korkeat vaarat ja noustessaan ylemmäs aiheuttaen kosteuden tiivistymisen puiden oksistoon.

    6 m3 6.10.2012, 07:08

    Kovin kaukana minun ”kinkeripiiristäni” mutta täytyypä pitää mielessä. Jos siellä päin liikkuu niin pitää yrittää käydä tutustumssa jos mahdollista. Kiitos vinkistä.
    Koiramme on tosin Rovaniemeltä kotoisin, siinähän olisi hyvä syy järjestää reissu sinne.

    Koira voisi käydä atimoimassa ja isäntä tutustumassa puihin.
    Ja lapset Joulupukin maahan, No tuokin paikka tuli tutuksi kun käytiin näyttäytymässä koirankasvattajalle, ennen kuin hän teki päätöksensä. Tyttäreni 15 v. ei innostunut koko paikasta enkä minäkään. Pojalleni 11 v. antoi enemmän. Eikä vaimokaan niin innostunut paikasta ollut. Monikansallista hömpötystä.

    Tuo ”puuharrastus” on kovin satunnaista. Ostan, otan tai kerään taimia ja siemeniä jos tilaisuus kohdalle sattuu.
    taimimyymälät koluan vaimon kukkaostosten aikana kotimaassa kasvatettujen ”erikoispuiden” toivossa. Viimeisin hankinta Marjakuusi, näyttää voivan heikosti, neulaset punertuneet. Samaa esiintyy jossain määrin metsäkuusessakin. Lienekö sateisen kesän vaikutusta.
    Mustilasta kyllä saisi tilattua siemeniä. Harrastus vain ei ole edennyt niin pitkälle.

    6 m3 6.10.2012, 12:35

    Pistin tuonne lukijoitten kuviin patoa rakentavan ”kanukin” pesän suuaukosta.

    Olen istuskellut monta iltaa melkeimpä tuon vanhan pesän päällä oottaen padon rakentajaa.
    Ystävällinen ohikulkija kertoi sijainnin. olin kulkenut kymmeniä kertoja aukon ohi huomaamatta, jopa raivasin koivunvesoja parin metrin päästä.

    Toinenkin pesä löytyi n. 40 metrin päästä. Ovat kuulemma ajalta jolloin istutuskuusikko tuhoutui tulvan alle.
    Kumpikaan ei ollut aktiivisessa käytössä. Ei ollut tuoreita painalluksia murassa.

    6 m3 6.10.2012, 20:48

    Niin sitä vain tälläinenkin ”erämies” etsiskeli Aku Ankkamaista puu kekopesää
    Isäni ei tuota opettanut, koska hänen nuoruutensa vuosina majavia alueella ei ollut.
    Se mitä hän opetti oli se että riistan elintavat pitää tuntea, kärsivällisyys tuottaa tulosta.
    Hän opetti ”naakimisen” joka vaatii kärsivällisyyttä ja niitä elintapojen tuntemista.
    Etupäässä metsästimme silloin aikanaan Pystykorvan kanssa, hieno tunne kun haukku helähtää.

    Uutta oli että ”kanukki” tekee pesänsä paksuun turvepenkkaan.
    Ollin oppivuodet ei ole vieläkään takana.

    jees h-valta 14.10.2012, 19:04

    Mottipää on löytänyt seukkaseuraa näämmä. Kahden kauppa ja muuta sitten ei kaivatakkaa.

    jees h-valta 14.10.2012, 20:00

    Teetä se toisilla mitä et itse viitti nääs. Mitä hittoa minä siellä kyykkisin kylmässä ja pimeässä tuntikausia kun innokkaita avustajiakin riittää. Ja ne vielä syökin ne. Minä en.

    6 m3 14.10.2012, 20:54

    Jesse, runoratsusi ontuu pahasti.

    Lopeta sen ja meidän kärsimykset.
    Mies tarvii ”karhukoplan päästämää Päiviltä” pari majavaa.
    Puisevaa tavaraa. Etkö ole jo tarpeeksi istunut kusiaispesässä, vai oletko peräti masokisti, joka haluaa selkäänsä aina vaan uudestaan.

    Taasen tuli todistettua tuo jäljen peittäminen.
    Vertaa hirven ja suden symbioosi.

    Masokisti sanoi sadistille: Lyö minua
    Sadisti vastasi: En lyö.

    Sori vaan, harteillani istuu koko ajan pikkupiru. Vai lieneekö koko perkele.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6