Keskustelut Metsänomistus Kosteikko

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)
  • Kosteikko

    Onkos palstalaisissa ketään joka olisi omilla maillaan tehnyt tai teetättänyt kosteikkoalueita joutomailleen tai veden vaivaamille alueille? Jos on, niin millaiseen byrokratiaan olette törmänneet?

    Kosteikkoalueitten tekoonhan on saatavissa jopa tukea jos alue on riittävän suuri tai viljelysmaiden vaikutusalueella. Metsästäjä-lehdestähän löytyy juttuja useista kohteista.

    Vai onko kenties ”oma lupa, paras lupa”?

  • 6 m3

    Metsällisen viikon jälkeen selväksi on tullut että Kanadanmajavaa tuntuu lähialueilla olevan riesaksi asti.
    Patoavat laskuojia, puroja ja pieniä jokia. Tukkivat tierumpujakin.

    Niitä patoaltaita löysin lähistöltä kaksin kappalein. Molemmat metsävaltion mailla. Liekö majavalla tullut vahinko kuin toisen altaan lähettyvillä oli heikosti ruuaksi kelpaavaa lehtipuuta.

    Oman alueeni turvaan ojien avauksella, ruoppauksella ja pengerryksellä. Touhuilkoon sitten mitä haluaa, kun ei vain nosta vettä liian ylös.

    Tulkoon ”eräksi” jos on tullakseen. Tällä kertaa välttyi ”täysrauhoitukselta”. Elimme eri työvuoroissa, minulla päivävuoro ja majavalle yövuoro.

    Aukusti

    TV:n ”Tuuri”- ohjelmassa Vesa Keskinen kertoi, että kun hän oli saanut kaivatettua pellolleen, siihen komean kartanonsa viereen lammen, niin hänelle oli ilmoitettu, ettei sitä olisi saanut tehdä. Kuitenkin Töysän kunta oli myötämielinen,eikä sangtioita tullut.

    Komea kosteikko joutsenineen ja monine muine lintuineen ja eläimineen siitä on muodostunutkin. Kannattaisi rakentaa näkötorni sinne kartanosta katsottuna kauimpaan nurkkaan, niin saisi matkailijatkin ihastella komeaa lampea.

    Voiko olla totta, ettei omalle pellolle saisi rakentaa kosteikkoa?

    6 m3

    Lampi liian näkyvällä paikalla? Pääsee rakennustarkastaja syynäämään. Ei kuiteskaan ollu tehny naapurin tontille?

    6 m3

    ei millään pahalla, mutta taidat olla niinkuin tuo liito-orava. Yöeläjä.
    Päätellen kommenttiesi ajankohdista.

    Uusistan vielä kysymykseni noitten Pinus-sukuisten puitten kasvatuksesta pohjoisessa, nimen omaan turvemaita ajatellen.
    Vaikka aiemmin tyrmäsinkin tulokas lajien saapumisen Suomeen, puitten osalta en ole niin ”ankara”.

    Aukusti

    Vielä siitä Vesa Keskisen komeasta kosteikosta.

    Olen vuosittain ajellut tai ollut mukana lukuisia kertoja käydessäni Keskisellä.

    Koskaan en ole onnistunut näkemään kyseistä lampea, eli järveä, kuten paikkakuntalaiset sanoivat sitä rakennettaessa.

    Kun tullaan sieltä pohjoisen suunnalta, ajelemme paikoitusalueelle siitä Siltalan liikkeen ohitse. Siinä oikealla puolella on korkea valli istutuksineen. Se järvi on siinä takana. Varmaankin se näkyy vain sinne kartanoon päin, siis yksityialueelle, jonne pääsy on luonnollisesti kielletty.

    En ymmärrä viranomaisia, jos eivät soisi tuollaisia monimuotoisuuden kannalta hyvin tärkeitä kosteikkoja rakennettavan.

    Keskinen kertoi Töysän kunnan olleen suopean, eikä tarvinnut edes sakkoja maksaa. Sen ymmärtää, sillä koko kunnan taloudessa Tuurin kyläkauppa on erittäin tärkeä.
    Uskoisin sen myöskin olleen kunnalle eduksi kun Alavuden kaupunki ja Töysä liittyvät yhteen.

    Aukusti

    ”6m3” epäili allekirjoittaneen olevan kuin liito-orava myöhäisten kommenttieni vuoksi.

    Tottahan se on, valvon aika myöhään ja saatan roikkua täällä palstalla lukien viestejä ja joskus harvoin osallistumalla niihin itsekin.

    Mutta ei se tämä palsta ole ainoa syy valvomiseen. Olen perinyt isältäni ja isoisältäni taipumuksen nukkua vain enintään 4-5 tuntia yhtämittaa. Nuorempana nukuin vielä paljon vähemmän, sillä tein kotona ”toista työtä”.

    Vaimoni toivoo, että saa nukkua aamulla pitkään nyt eläkkeellä ollessaan. Toisin kuin silloin ennen. Yleensä herättyäni ,en saa heti uudelleen unen päästä kiinni. Siinä sitten pyöriskelen ja tuhisen vuoteessani. Siihen ei ole vaimo vielä tottunut. Enkä halua herättää parempaa puoliskoani aikaisin. Siksi on parempi mennä nukkumaan myöhään, jolloin heräänkin sitten aamusella myöhemmin.

    Myöskin talon lämmittäminen iltamyöhällä onnistuu kun vaimo on tottunut kattilahuoneesta kuuluviin vaimeisiin kolinoihin. Niinhän se on, että tuttuihin ääniin tottuu. Rautatien vieressä asuvat ovat sanoneet, etteivät herää säännöllisesti kulkeviin juniinkaan!

    6 m3

    Toivotan Sinulle ”unta ja näläkää”
    Kumpaakin riittävästi ja sopivasti.
    Niitä elämän elementtejä joita ilman ei tule toimeen.

    Aukusti

    Kiitoksia toivotuksista!

    Sitä ”näläkää” saisi kylläkin olla allekirjoittaneella vähemmän.

    Painon kanssa on ollut ongelmia. Ihannepainoon ei ole pyrkimyskään näin iäkkäänä. Mutta muutma kilo saisi vielä pudota elopainosta. Läskiä on vyön kohdalla, muuten ei ole valittamista.

    Untakin on tarpeeksi, jos päivällä oikaisee ”ruotonsa” suoraksi, niin pian olen matkalla höyhensaarille. Pyrin välttämään pitkiä päivänokosia, ettei yöuni jäisi vieläkin lyhyemmäksi.

    Aukusti

    ”6 m3” kyseli ulkolaisista puista. Nämä eivät ole mitään ohjeita kasvatukseen, ovatpahan vain vähäisiä kokemuksiani.

    Itselläni on kokemuksia oikeastaan vain mustakuusesta ja tietoni pätevät varmuudella kasvatukseen vain täällä pohjoisessa. Ns. ”valoilmastolla” lienee merkitystä kuin myöskin ”alkuperällä” eli mistä päin siemen on lähtöisin. Metlan kokeissa mustakuusesta on saatu erilaisia kasvutuloksia, varsinkin etelässä.

    Myöskin kontortamäntyä olen istuttanut aukoille vähän sekaistutuksena kotimaisten puulajien ja sip.lehtikuusen sekä mustakuusen kanssa. Kontortaa myös pienen alan puhtaana istutuksena, jonka sekaan on kasvanut kotimaisia lajeja.

    Istutukset on tehty mustakuusta lukuunottamatta
    kivennäismaille ja ovat kasvaneet silmämääräisesti katsottuina nopeammin kuin kotimaiset mänty ja kuusi. Mitään mittauksia ja laskelmia ei ole tehty.

    Sen havainnon olen tehnyt, että porot ja hirvet tuhoavat näitä erikoispuita mielellään sarvien hinkkaamisella ja urosten voimannäytöksissä naaraille.

    Metlan sivuilta löytyy esittelytietoja. Koealamittauksista, menestymisistä ym löytyy tietoja heidän julkaisuistaan.

    6 m3

    Kiitos.
    Ajatuksen asteella pyörittelin sembraa ja muita mäntysukuisia. Niitä kuitenkin viisainta kasvattaa pihapuina.
    Mustakuusta saa täälläkin helposti. Sitä aion kokeilla pienellä alalla kosteikon tuntumassa.

    Ja tuo hybridihaapakin voisi olla kokeilemisen arvoinen, vaikkei seisovasta märkyydestä pidäkkään. Jos sais kaivattamalla aikaseen korkeamman kumpareen.
    Tuossa asiassa en voi panna Jessen asiantuntemusta koetteelle, tuossa haavan kasvatuksessa.
    Kokeilempa huvikseni, hirvet ja jänikset tulee olemaan ongelma.
    Aitauksia en rupea tekemään.

    Tuohon ”unta ja nälkää” toivotukseen liittyy pieni tarinakin. Kerrompa kun kukaan ei voi estää.
    Tervansoudun aikaan joku kainuulainen oli saavut völjättyä tervalastinsa Oulun satamaan.
    Siellä tervaporvari oli tutkaillut tynnyreitä ja moittinut tervan laatua.
    Kaupat tuli kuitenkin tehtyä, ja jäähyväiseksi tervansoutaja toivotteli porvarille ”unta ja näläkeä”
    Porvari tuhahteli moiselle toivottelijalle.
    Talven aikana porvarilta kuitenkin hävisi ruokahalut ja nukuttuakaan ei saanut. Kunto romahti.
    Silloin hän tajusi mitä tuo toivotus sisältääkään.
    Seuraavana kesänä tavattuaan satamassa samaisen tervansoutajan, hän kiitteli tätä että hyvimpä toivotit.

    Lienekö maksanut lastista paremman hinnan kuin edellisenä suvena.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)