› Keskustelut › Metsänomistus › Kosteikko

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Kosteikko

    Lähetetty: 6.9.2012, 15:02

    Onkos palstalaisissa ketään joka olisi omilla maillaan tehnyt tai teetättänyt kosteikkoalueita joutomailleen tai veden vaivaamille alueille? Jos on, niin millaiseen byrokratiaan olette törmänneet?

    Kosteikkoalueitten tekoonhan on saatavissa jopa tukea jos alue on riittävän suuri tai viljelysmaiden vaikutusalueella. Metsästäjä-lehdestähän löytyy juttuja useista kohteista.

    Vai onko kenties ”oma lupa, paras lupa”?

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 18.9.2012, 20:11

    Kyllähän Aukusti oikeassa on. Ei ole h-haavan alustaa jos seisovaa märkyyttä juurilla. Mitä elukoihin tulee niin jänisten syönti on ekan kesän ongelma. Sitten jostain syystä loppuu katkominen.
    Puisevaa sitten varmaan jo. Porot ja hirvet on ongelma jotka tarvii aidan ja se on sitten oma tarinansa se. Majavat ammutaan armotta jos änkeää liki.

    6 m3 18.9.2012, 21:58

    No voi majava parkaa, joutuu ressukka järsimään pajunparkkia

    H-vallan kriitikko 18.9.2012, 22:13

    Noh. noh. Jesse! Ei niitä majavia niin vaan ammuta ilman seuraamuksia!!
    Ne ovat kai niitä Euroopan majavia?

    jees h-valta 18.9.2012, 22:25

    Enpä ole rotusuuntaumusta kysynyt mutta eiköhän metsästäjien ystävällinen kaarti tiedä mitä laatua saavat ampua. Ainakin neljästä luvasta tai jotain sen suuntaista on puheita ollut.. Minun ainut vakaumukseni on että joka ainut talttahammas kaikessa hiljaisuudessa vaikka kuoppaan.
    Tuon järjettömämpää elättiä ei metsäluontoomme juuri ole tarjolla. Supi on vielä sentään todella kelpo elelijä noihin verrattuna.

    6 m3 18.9.2012, 22:27

    Onko kenelläkään kokemusta mustakuusesta paksuturpeisella alueella. Näyttäisi yhden näkemäni alueen perusteella olevan yhtä hallanarka kuin metsäkuusi. Sama turvemaan boorin puutekin näytti vaivaavan.

    Entiset istutusmättäät olisi saatettavissa istutuskuntoon raivauksella ja kuokkapelillä. Suojuspuustona valmiina hieskoivikko.
    Jossain näin mainittavan että mustakuusi sietää paremmin märkyyttä kuin kotoinen metsäkuusi.
    Sahatavaraahan siitä ei ollut saatavissa, mutta kuitupuuksi sitä jossain määrin kasvatetaan.

    6 m3 18.9.2012, 22:37

    Kanadanmajavan metsästys on sallittu 20.8.-1.5. välisenä aikana Se on metsästysoikeuteen sidottua. Padon saa purkaa 15.7.-15.10 välisenä aikana. Pesään kajoaminen kiellettyä. Faktaa.

    Eurooppalaista majavaa tais saada ampua vain Riistanhoitopiirin luvalla. Muistikuva.

    Täälläpäin ei ole todettu Euroopanmajava kantaa.

    jees h-valta 19.9.2012, 08:15

    Vielä jatkan tuosta majkavaisharmista. On todella ollut jopa hämmästyttävää todeta jopa kahdenkin metsästysseuran aktiivinen ote haitan poistamiseksi. Molemmista on kyselty tämän yhden majavavierailun jälkeen (kaatoi kaksi haapaa) onko näkynyt ja tarjottu apua eliminointiin. Jopa hämmästytti tiedon kulunkin nopeus. Toinen sentään vallan eri kunnan puolella toimiva seurakin.
    Tuollainen lämmittää mieltä kun tietää että lupa-asiat kunnossa ja auttamishalua löytyy. Olisipa hirviasian hoitokin näin helppoa.

    Aukusti 21.9.2012, 23:30

    ”6 m3” kyseli mustakuusesta. Mustakuusi kasvaa turvealustalla. Kokemusta on ojitetulta jängältä,, jossa turvepaksuus metrejä. Liika märkyys on tietysti huono asia kun juuristo ei saa happea tarpeeksi. Mustakuusi vaatii valoa enemmän kuin tavallinen kotoinen kuusemme. Mutta kasvaa kyllä melko tiheänä tasaikäisenä taimikkona. Suoperäinen hapan maa sopii mustakuuselle, joka ei ole kalkinsuosija, paremminkin kalkinkarttaja. Mustakuusen sopivat alkuperät eivät palellu. Ainakin täällä pohjoisessa ovat menestyneet hyvin. Mustakuusi on Alaskassa myöskin metsäsänrajapuu, jossa routa runtelee juuristoa. Juurten uusiutumiskyky on todella hyvä ja istutukset onnistuvat erinomaisesti aukoille, myöskin kivennäismaalle sekametsäksi istutettuina. En ole huomannut,että myyrät, jänikset, porot tai hirvet sitä söisivät. Mutta tuhoja tulee sarvien hinkkaamisista ja urosten voimanäytöistä. Joulukuusina kaunis, jos ei kovin tiheään istuta. Myöskin koristehavuina käyttöä.

    6 m3 22.9.2012, 11:07

    Ihailla täytyy majavan sinnikkyytä, kaksi luupäätä vastakkain. Majava ja minä. Vajaa puoli hehtaaria menee jollakin aikajänteellä kosteikoksi. Yläjuoksun puolella kuusikko on petraantunut ilman terveyslannoitusta. Keskivaiheillä vanhoihin istutusmättäisiin on syntynyt siemensyntyinen taimikko, koivua, kuusta ja mäntyä.

    Nyt kun tilanne on kartoitettu, niin alavin osa vanhasta peltoheitosta muuttuu kosteikoksi. Keskiosasta pelastan mikä pelastettavissa on. ”Ylevin” kuusikko saa jatkaa kasvuaan.

    Haapaa peltoheitto ei kasva, leppää tulossa jonkin verran. Ja pyyt tykkää paikasta.

    6 m3 23.9.2012, 21:19

    Sinultahan Aukusti löytyy mielenkiintoista tietoa. Onkos pohjoisessa kasvatettu muita ulkoperäisiä puulajeja. Kontortamännyn kasvatuksesta on tainnut olla jotain kokeita?
    Omat kokemukset rajoittuu muutamaan siperianpihtaan, sembra- ja makedonianmäntyyn ja siperianlehtikuuseen. Ja satunnaisia koristehavuja. Piha- ja maisemapuina.

    Sembrat ja makedonianmännyt näyttäisivät pitävän aika kosteasta ja rehevästäkin maapohjasta. Samoin pihta. Onko sinulla tietoa noitten viihtymisestä turvemailla?
    Oppaista löytyy tietoa, mutta toisinaan kovin ristiriitaista.

    Nuo puut kyllä näyttävät kelpaavan hirvelle todella hyvin. Pahimmillaan hirvi oli mutustellut sembran melkein 5 cm läpimittaan asti.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6