Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
Eihän alkutuotannossa muutenkaan esim. maidon tai pässin myynnissä ole erikseen rahtia ja siten siitä alvia. Puukaupassa pystykauppakin on siinä muodossa, että puut ostetaan klusterin piikkiin pystyyn. Kauppasumman rahat tulevat alveineen myyjän tilille. Jos sen lisäksi esim. tie särkeytyy, klusteri kustantaa alveineen sen erillään sorakeisarille tms.
”…että pystykaupassa yhtiö käy kuittaamassa korjuun kustannukset (”laskun”) puunmyyjän puukauppatililtä” on luulotautinen olettamus.
Joovainin yöt menevät valvoessa turhaan sotatessa hänelle kuulumattomia asioita.
Luuleeko mehtäukko, että alkutuotannossa on ilmaispalveluja? Kyllä ne aiheutuvat kustannukset peritään tuotteen hinnasta. Näin on myös pystykaupassa, kantohinta on jäännöserä tehdashinnasta, sen jälkeen, kun kustannukset on vähennetty. Jovainille kuulumattomia voivat olla tällaiset asiat, mutta voi olla myös, että mehtäukon sos. mallista kiittää sorakeisarit ja monet muut?
Mielestäni pitää huomioida myös tuotteen ulosmyyntihinta eikä vain tehdashinta. Jos on huippusuhdanne kuten viime vuonna, tehdashinta voi nousta ja sen osatekijät.
Nyt tämä asia jää kyllä tosiaankin harmittamaan ja arveluttamaan, koska Jovain ei esittänyt laskelmaa paljonko korjuun alvilla paperirahaa tienataan. Jäi avoimeksi mitä tuollaisessa 500 m3 kaupassa setelirahaa voisi saada piirongin laatikkoon. Satasen, tonnin vai kymppitonnin…? Kymppitonnikin olisi persaukiselle jo paljon jos sen ihan korjuun alvilla saa tienattua.
Kun yhtiöt ei maksa hankintapuusta merkittävästi enemmän kuin pystypuun hinta + korjuukulut, niin ylimääräinen tienaaminen ei onnistu muuten kuin harvennustukin kaupassa ja puutavaralajien määrää /tukin mittoja lisäämällä .
Kukaan ei usko alv:lla tienaamiseen ennen kuin rautalangasta väännettynä esittää sen kertoja numeroina näytöllä.(Jos numerot on vaikeita käsitellä , voi vaikka pyytää jotain laskutaitoista naapuria avuksi selventämään ”ikuisuuskysymystä” ymmärrettävään muotoon muille palstalaisille.)
Puuki. Nythän onkin tilanne, jossa ammattitaitoinen metsätyön tekijä tekisi ihan oikeasti tiliä hakkaamalla kolmos-kehitysluokan metsään harvennuksen, jossa tukista sitten maksettaisiin se sama hinta kuin avohakkuussakin, eli sahaaja saisi palkan tukin arvonnousun muodossa.
Kun lisäksi olisi apteeraustaito ”hyppysissä”, saisi tukkiosuudet tarkasti talteen ja silti voisi käyttää kauppasopimuksessa olevia mittoja melko vapaasti.
Avohakkuulla hyöty jää saamatta, ellei moton puikoissa ole täydellinen tumpelo. (Ne ovat kylläkin täällä kirjoittelemassa, joten asia on selvä).
Tuosta alvin hyödyntämisestä, tuottaa kyllä, koska lähtökohtaisesti pystykaupassa korjuun alvin palautus jää saamatta. Hankintakaupassa se on selvä, tuon nimimerkin Metsät kunnossa esimerkin mukaisesti. Korjuu 18 eur + alv, tekee korjuun alvin osuudeksi 4,32 eur x 500 mottia, tekee 2160 euroa alvin palautuksena. Ei ole kymppitonnia, mutta selvää setelirahaa kuitenkin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.