Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
Kuutiossa avoimet huutokauppatarjoukset – hyvä parannus. Vasta runkohintakauppaan siirtyminen poistaa sen ongelman, että myös katkonta vaikuttaa puukaupassa parhaan tarjouksen valintaan. Myös mhy:n korjuupalvelun osallistuminen tarjouskilpailuun voisi tarvita pelisääntöjen selkeyttämistä.
Onhan puukaupan oltava avointa. Omalta kohdalta on riittänyt, kun on saanut puukaupan ja korjuun avoimeksi. Jollain tavalla vieras ajatus on ollut, että korjuuseen keskittyvät tahot, kuten esim. urakoitsijat ja Mhy:n korjuupalvelu, olisivat puuta ostavia tahoja ja välittävät puuta eteen päin. Tuskin kuuluu tavan puukauppaan. Siinä mielessä myös Mhy:n korjuupalvelun rooli voisi olla, että keskittyy korjuuseen ja muuten Mhy metsänomistajien avustamiseen, kilpalutukseen ja puukaupan ja korjuun valvontaan.
”…Jollain tavalla vieras ajatus on ollut, että korjuuseen keskittyvät tahot, kuten esim. urakoitsijat ja Mhy:n korjuupalvelu, olisivat puuta ostavia tahoja ja välittävät puuta eteen päin…”
Avointa rehellistä kilpailua ei kukaan ole ollut kieltämässä. Urakoitsijat eivät ole osallistuneet/osallistu tarjouskilpailuun eikä päätökseen tekijöistä tai omasta tekemisestä.
On kiusannut ajatus korruptiovyyhdistä, kyllä! Puukauppa ja korjuu sen kylkiäisenä on plokkiutunut. Teollisuudella on omansa korjuupalvelu ja metsänomistaja puolella on omansa. Käytännössä eivät kilpaile keskenään, mutta liittyvät puukauppaan sikäli, että korjuun ym. kustannukset vähennetään puunhinnasta. Puukauppatilit niiltä osin kulkevat sitä kautta.
On vieras ajatus kierrättää tilitykset korjuupalvelun kautta. Siinä mielessä teen mieluummin avointa toimituskauppaa ja korjuu laskulle.
Tässä oli se ongelma, että korjuupalvelua ei lupaa teollisuuden metsäosasto, ei myöskään Mhy:n korjuupalvelu. Joutuu pidättäytymään omassa ”plokissa” ja ottamaan palvelun vapailta markkinoilta. Se on totta, että urakoitsijat eivät ole kieltäytyneet korjuupalvelusta, heidän saantiaan rajoittaa tehdyt sopimukset.
Plokkiutuminen toimii kilpailua rajoittavana tekijänä ja toisaalta, ei pitäisi myöskään olla epäselvää, mikä taho tässä on määräävässä markkina-asemassa. Siitä yksittäisestä metsänomistajasta puhumattakaan?
Jovain, käsi sydämelle: mitä korjuun kilpailun lisääminen auttaisi, kun koneyrittäjät on jo nyt kilpailutettu kannattavuusrajalle?
Lisärahaa pitäisi saada ketjun loppupäästä eli tuotteista ja valmistajalta – siitä että kilpailu kovenee raaka-aineesta. Jos joko kysyntä kasvaa tai tarjonta alenee, silloin raaka-aineen hinta nousee aluksi, mutta myöhemmin enää ei: kun voitot alenevat tarpeeksi niin teollisuus ei halua enää laajentaa.
Joltain hakkuutyömaalta tavaraa voi lähteä vaikka 8 eri osoitteeseen. Miten sasisin tuollaisista nökkösistä edes jollain tavoin järkevää hintaa?
Olisi tosi työlästä. Ensin saada korjuuketju halvalla hinnalla oikeaan aikaan paikalle. Sitten alkaa selvittää, että kiinnostaako puut. Taitaisi tulla aika helposti vastaus, että kuitu kiinnostaa. Ei muu. Ei ainakaan järkevään hintaan.
Olisi tosi masokistista puuhaa. Kauhea vaiva ja kehno tulos. Mieluummin pelaan varman päälle.
Korjuuyrityksen saaminen hankinta /toimituspuukauppasavotoille on helppo – simppeli homma. Ei tarvita muuta kuin rahaa. Jos on saatavilla villi ja vapaa koneketju, joka tekee auliisti satunnaisia savottoja ja vieläpä hyvällä työn jäljellä, niin jokin ei täsmää, koska kokemukseni mukaan kaikilla sen tasoisilla koneurakoitsijoilla on pitkät ja sitovat sopimukset.
Jos löytyy joutilas koneketju, niin siihen joutilaisuuteen pitää olla pätevä syy: Esim. kalliit taksat, ammattitaidottomat kuskit, sopimaton (liian raskas )-kalusto. tai esim epäluotettava yritys.
Toimivat firmat ei yleensä ole joutilaana, se on totta. Mutta hyvin hommansa osaavia ”villejä” yrittäjiä on olemassa. Esim. yhdellä yrittäjällä on monta (3 tai 4) erikokoista koneketjua . Tarpeen mukaan saa sopivan koneen leimikolle mutta etukäteen se pitää tieten sopia kuten yl. kaikki muutkin metsätyöt. Tässä lähistöllä tiedän toimivan ainakin 4 yritystä jotka ei ole kytköksissä jatkuvasti ( jos koskaan) mihinkään isoon toimijaan sopimuksin. Niistä 2;sta on omakohtaista kokemusta; muiltakin löytyy myös referenssikohteita joihin voi tutustua.
Puuki. Näin teillä. Meillä ei yhtäkään tuollaista yritystä. Kaikilla on sopimukset jonkun kanssa. Tilanne ei ole sama joka puolella Suomea. Meillä on sen verran persaukista porukkaa etteivät ole lainoja saaneet koneisiin ilman sopimusta.
AJ: Jos pyrkimyksenä on työllistää koneyrittäjiä, yhtenä puukaupan vaihtoehtona, tarkoitus ei ole kilpailuttaa urakoitsijoita. Vai meinaatko, että metsänomistajat maksavat vähemmän? Voihan se olla, että koneyrittäjät on kilpailutettu kuralle, mutta eivät metsänomistajien toimesta. Yhtiöt kilpailuttavat omansa, Mhy omansa ja metsänomistajat on pidetty tämän kilpailutuksen ulkopuolella. Mutta jos tulevat mukaan, siitä voivat hyötyä myös urakoitsijat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.