Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
On verrattava pystykauppaan, jossa korjuun alv. palautus ja verovähennys korjuusta jää saamatta. On siinä mielessä tuloa, kun tehdään hankintakauppaa. Toki risuryteiköt pitävät paikkansa, ovat sitä myös pystykaupassa, ei kuitenkaan voida yleistää. Metsät ovat hoidettuja ja yhtiöt maksavat puusta ja jopa kilpailevat siitä, kun saavat hyvää puuta tienvarteen toimitettuna tai tehtaalle tai satamaan toimitettuna.
Virossa ei tehdä pystykauppaa, vaan kilpaillaan puusta tienvarteen toimitettuna. Ilmeisesti Virossa on kilpailua myös korjuusta. Korjuu Virossa ei ole pystykaupan monopoli kuten Suomessa.
Metsän omistajan ”omat organisaatiot” ovat jopa nähneet tehtäväkseen palvella vierasta herraa (pörssiyhtiöä) , vielä siirtyneet valvomaan työnantajansa. Puukauppaan ja välitykseen sopii seuraavakin.
Lainaus ; A J : ”Kyllä järjestelmää pitää voida arvostella, jos se tuottaa osittain huonoja tuloksia. Niitä voi kerrata Luken selvityksestä hirvieläinkantojen hoidosta. Järjestelmässä päätösvalta on viety pääosin pois vahinkojen kärsijöiltä (”sidosryhmät”) ja annettu se hyötyjen saajille.”
Tunnen hallituksen päättävän jäsenen joka jatkaa edelleen vaikka oli kartellissa mukana. Olematon on vastuu tai ymmärrys mitä varten on valittu tehtävään.
On joillekin aivan mahdotonta ymmärtää, että saadakseen verovähennyksen esim korjuukustannuksista, on maksettava korjuukustannuksista jotain ja maksusta täytyy olla esittää kuitti. Jos siis haluat saada tonnin vähennyksen hankintakustannuksista, sinun on maksettava tonnin edestä hankintakustannuksia.
Jos tuo tekee autuaaksi, niin minä olen ihan vapaaehtoinen laskuttamaan sinua ja kirjoitan kuitin, jossa on laskutusperusteet vaikka ihan mille tahansa maksulle. Anna tulla vaan – rahaa, minulla ei ole vielä tili täynnä.
Olisikohan tuo Jovainkin ollut 90-luvun villinä aikana hakemassa halpoja viinoja Viipurista, kun silloin oli jonkin aikaa sellainen käytäntö, ettei Berjozkasta verottomasti ostettuja juomia saanut tuoda kuin pienen määrän, mutta tavallisesta viinakaupasta ostettuja verollisia sai tuoda enemmän. Tullille ei vain kelvannut se kaupan kuitti, vaan kelvollinen kuitti piti käydä ostamassa Hotelli Druzban aulan seinässä olevasta luukusta. Silloin oppi ainakin sen, että pyöreä leima vastasi ainakin kolmea kantikasta. Jovain soveltaa nyt jollakin tavalla tätä vanhaa perinnettä suomalaiseen puukauppaan. Olen vain sen verran yksinkertainen, etten oikein ymmärrä miten.
Taisi siinä yksinkertaisuuden lisäksi olla sekin, että tämän palstan eniten vaurastuneinpiin kuuluva oli aluksi Jovainin kanssa samaa mieltä alv:n tuloutuksen kannattavuudesta. Tuloa mikä tuloa.
Suhtautuminen muuttui ”yllättäen”, kun viestit alkoi ottaa turbulenssia ja oman kannan vähemmistöön joutuminen kävi ilmeiseksi.
Jossain kohtaa tulevaisuudessa sitten taas toistep päin!
Nyt tähän väliin laskelma siitä, kuinka paljon tonnin korjuun laskulla tienaa verovähennystä pääomatulojen verotuksessa – edellyttäen että hankintalisä kattoi korjuukulut: rapiat 300? Menikö oikein? Alveilla tienaaminen on höpöä, metsävähennyksellä tienaaminen on taas vähän makuasia, koska se ei vanhene koskaan.
Metsänomistajille on manipuloitu ajatus kolmen koplan mainoslehdissä, että viisaus tuottavuuden pelastus vain pystykaupassa ja huippu äly on jokaisessa motonkopissa. Mitään noista ei ole missään varmistettu. Eikä työhönottohaastattelua edes tehdä.
Pizzerian pitäjät Francescot ja Matteo tuskin innostuisi jos ostaja tunkisi palvelunsa tiskin taakse repimään taikinat ja lopuksi sotkemaan keittiön lattiat tomatilla. Parempi hoitaa ihe 50 € propsit ja pikkutukit tienvarteen niin ei tule kukaan sotkemaan ” keittiötäsi”!
Ostajan veroja ja kuluja on melkein turhaa laskea firman korjatessa leimikkoa. Vertaamalla vain sitä pystymyynnin summaa hankinta loppusummaan selviää paremmuus . Korjaus tarve omista teistä, jälki urista ja haavereista ovat hankintakaupassa myyjän vastuulla.
Miten se esim. 1000 korjuulasku tienvarsikaupasta toisi enemmän etua kuin 1000 pystykauppa ? Koska vähennys ennen verotusta tehdään tv-hinnasta 2000 , niin se 300 ”pääomatulovähennysetu” menee siihen eikä muualle.
Lopputulema sama kuin alv;n kansaa venkslatessakin ; ainut etu se n. 3 rahaa tj-kuluja (joista kirjotin jo n. 8 v. sitten). Toinen asia on jos saa korjuun edullisemmin sovittua , asia vaan tahtoo olla juuri toisin päin useimmiten. Puutavaralajien myynti omatoimisesti eri suuntiin, ja eri mitta-ja laatuvaatimusten käyttö (kuin ehkä yhden yhtiön huonompien) tuo etua, jos on muuten mahdollista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.