Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
EDIT kerron tyhmemmällekin ymmärrettävässä muodossa: alv ei ole mikään tekijä kuviossa, koska se on nollasummapeliä, eli sillä voi tehdä tiliä vain rikolliset tekaistuilla laskuilla. EDIT
Onhan sentään ”alv. tienaaminen” avattu ja ei tainnut olla sellainen, mitä täällä on väitetty sen olevan. Pystykaupan korjuun palautukset jäävät saamatta. Siitä syystä teen hankintakauppaa ja kuittaan kaiken mitä hankintakauppa tarjoaa. Hyvästä leimikosta aina paremmin.
Puutepuolena on korjuun palvelun saanti. Metsänomistajia ei ole hyväksytty puuntoimittajina klusterin logistiikkaan, mutta toisaalta vapailta markkinoilta saatu palvelu on siihen suuntaan. On ainakin pieneltä osaltaan purkamassa puukaupan ja korjuun korruptiota ja kartellia.
Se, että metsänomistajat hyväksyttäisiin klusteriin puuntoimittajina, on jo toinen juttu ja missä määrin aiheuttaa sitten muutoksia klusterin puuhuollon rakenteissa?
Viimeisenä kommenttina tähän korruptiosta puukaupan tilityksiin harhautuneessa keskustelussa voisi esittää kysymyksen:
Miettiköön kukin tykönään, miksi Virossa, jossa pohjoismaisilla metsäfirmoilla ei ole omaa korjuuorganisaatiota ja kaikki puu pitää ostaa tienvarresta, puun tienvarsihinta on moninkertainen Suomeen verrattuna. Varmaahan on, ettei puun korjuukustannukset Virossa ole moninkertaiset Suomeen verrattuna. Voisiko kauppatavalla ja rakenteilla olla tähän jotain osaa, vai onko se puu niin paljon parempaa lahden toisella puolella?
Selvyyden vuoksi – minä en tiedä syytä, kun en asiaa ole tutkinut, eikä minulla ole asiaan mitään ennakko-oletusta. Ihmetys vain…
Joovaan:”teen hankintakauppaa ja kuittaan kaiken mitä hankintakauppa tarjoaa. Hyvästä leimikosta aina paremmin.”
Tuo ei kai pidä paikkaansa, koska Pystyhinnan ja Hankintahinnan ero hyvässä tukkileimikossa on korkeintaan pari euroa – jopa niinpäin, että hankintatukista maksetaan pari euroa vähemmän kuin pystytukista.
Huonossa leimikossa (= risuryteikössä) kantohinta jää tosialhaiseksi, siinä hankintapuusta maksetaan sama normaali tienvarsihinta kuin hyvänkin leimikon puista.
Tosihuonoa leimiikkoa ei osta kukaan, eli niissä voi hankintatyön arvoksi laskea koko tienvarsihinnan, vaikka silläkään rahalla tuskin urakoitsijaa saa töihin, eli siinä risukon omistaja antaa puut ja tukon seteleitä saadakseen leimikon hoidettua.
Urakoitsijalle maksamansa ALVit hän tietenkin voi anoa takaisin, mutta tuloksi ei niitä täysijärkinen voi laskea.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.