Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
Joovaan:”-9,60 + 4,80, maksetut alvit on 14,40, paljonko jää tähteeksi? Pystykaupan korjuun alvi jää saamatta palautuksena, samoin pystykaupan korjuun lasku vähennyksenä.”
Puuki:”Jos korjuun tekee motoyrittäjä, maksat siitä 20 ja alv:a 4,80* hänelle. Yhtiö maksaa sinulle 40 + alv 9,60. Alv : 9,60 – 4,80 *–> valtiolle tilitys 4,80 .Poistot : 40 – 20 = 20 josta maksat verot. Eli sama lopputulos kuin pystykaupassa, kun/jos pystyhinta on 20 .”
Kaksi erilaista tulkintaa ALV:sta: Oikea ja väärä! Puukin tulkinia on oikea. Ja tämä on fakta.
Tuo edellä oleva paljastaa, että Joo vaan ei tajua pätkääkään Arvonlisäverotuksesta.
Lisäksi hän paljastaa, että laskutaito on nollatasoa: 9,60 miinus 4,80 EI ole 14,40!
Myös pystykaupassa puunhinta on 40 + alv 9,60, mutta maksetaan 20 + alv 4,80, koska pystykaupassa korjuun kustannus kuitataan maksetuksi puun hinnasta. Minusta pystykaupassa korjuun alv:n palautus jää epäselväksi, samoin korjuun ”laskun” vähennysoikeus verotuksessa. Mikä ero sillä on, jos korjuu pystykaupassa peritään ja korjuu hankintakaupassa maksetaan, kun puun lähtöhinta on molemmissa kauppatavoissa sama 40 + alv 9,60.
Hankintakaupassa myönnetään vähennyksenä korjuun alv. arvonlisä verotuksessa ja korjuun lasku pääoma verotuksessa. Samat vähennykset kuuluisi saada myös pystykaupan verotuksessa. Kysymys on metsänomistajan maksamasta palvelusta myös pystykaupassa, vähennykset jäävät kuitenkin saamatta.
Korjuun alvin osalta 4,80 suoraan euroina puualveista ja korjuun ”laskun” osalta (huomioimatta muita vähennyksiä) kolmannes verotettavasta pääomatulosta. Tällä hetkellä vähennykset pystykaupassa sisältyvät verotettavaan pääomatuloon ja ovat verolla sen mukaan.
Kysymys on merkittävästä vähennyksestä. Mittakaavana kaksi nollaa lisää 100 kuution kaupasta ja kolme nollaa lisää 1000 kuution kaupasta.
Ei se Jovain aivan hakoteillä ole. Lauri Vaarahan tästä aikanaan kirjoitteli paljonkin ja teki tutkimusta. Kyse on siitä, miten yhtiö hinnoittelee korjuu osana puukauppaa ja käsittelee tilityksessä. Alvi kulkee läpi, jos käsitelty oikein, mutta korjuukustannusten vähennysoikeus jää firmalle, kuten Jovain kirjoitti. Se ei näy kuluna pystykaupan tilityksessä, mutta vähentää tilitettävää kantorahaa. Tuskin firmat vähentävät vain ”nettokulun”. Tosin Pystykaupalla saatavalla kantohinnalla ei ole suoraa yhteyttä korjuukustannuksiin, koska se ei suoraviivaisesti tule tapauskohtaisella: kantohinta=puun markkina-arvo – korjuun ja kuljetuksen kustannukset
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.