Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
Miten paljon enemmän tienaa ? Jos myy tienvarteen 40:llä ja korjuukulut on 20. Alv 20:stä on 4,80. 40 :stä 9,60 . Puun korjuusta maksat myös 4,80 alv:a. Jää tähteelle sama 4,80 alv verottajalle tilitettäväksi molemmissa kauppatavoissa. Joko selkeni ?
Jos korjuun tekee motoyrittäjä, maksat siitä 20 ja alv:a 4,80* hänelle. Yhtiö maksaa sinulle 40 + alv 9,60. Alv : 9,60 – 4,80 *–> valtiolle tilitys 4,80 .Poistot : 40 – 20 = 20 josta maksat verot. Eli sama lopputulos kuin pystykaupassa, kun/jos pystyhinta on 20 .
Alv on läpikulkuerä, ei tuloa sinulle joka käänteessä. Puunmyyntitulon päälle yhtiö maksaa alv:n josta sitten voi vähentää itse maksetut alv:t.
Tuo ALV on – ja jää ikuiseksi arvoitukseksi Joo vaanille. Sitä on vuosikausia hänelle tolkutettu, mutta kun ei ole koneistossa kapasiteettia tajuta asiaa, niin sitä ei silloin ole. Joo vaan kuuluu siihen harvinaiseen rotuun, joka on aina savolaisessa kännissä = velatkin muuttuneet saataviksi.
Hän on kuitenkin siinäkin jotenkin poikkeava, kun hän ei ole onnellinen muulloin kuin ALVien kanssa pelaillessaan. Vaan odotetaan, kunhan Verottaja hoksaa!
Metsätalouden veroilmoitus -lomakkeella voi vaatia metsävähennystä pääomatuloista, jotka sisältävät hankintalisän. Tämän jälkeen vasta vähennetään poistot ja vuosimenot. Toisin sanoen metsävähennystä saa kulumaan nopeammin jos tekee hankintakauppaa. Jos itse suoritti korjuun, pääomatulosta pitää vähentää oman työn osuus. Mitään muuta veroetua en itse löydä. Enkä korruptiota.
Jovainin on vain tyydyttävä siihen, että hän ei voi saada korjuusta laskua muuten kuin 1. käyttämällä mhy:n korjuupalvelua tai 2. palkkaamalla korjuuyrittäjät itse – siis tekemällä itse myös puun markkinoinnin ja korjuun työnjohdon. Tästähän mhy:lle maksetaan, että ei tarvitse tehdä itse.
Keskustelusta tulee mieleen eräs kirjanpitäjä, joka töihin tullessaan joka ainut aamu avasi aina lukitun laatikkonsa ja kurkisti sinne ja sulki sen taas. Työtoverit kummastelivat sitä, mitä ihmettä tuossa laatikossa oikein on. Kun kirjanpitäjä sitten kuoli, niin työkaverit joukolla ryntäsivät katsomaan laatikon sisältöä. Laatikossa oli lappu, jossa luki – debet on vasemmalla puolella. Pitäiskö Jovainille hommata tällainen laatikko, ettei menisi debet ja kredit sekaisin.
Sama vaara näkyy Jätkä olevan sosialisteillakin. Onko muuta viikko aikaa, kun eräs sosilistien keulahahmo ilakoi, että valtion talous oli, yllätys yllätys, tupsahtanut ylijäämäiseksi. Velat ja saatavat olivat mennet sekaisin. Imekös se, jos Jovainilla, kun sosialistien keulahahmoillakin.
Näin se menee AJ. Esim. nergiapuukaupassa, jossa korjuun kustannus on huomattava osa kokonaisuudesta, merkityus voi olla melkoinen, varsinkin, jos metsävähennys muuten uhkaa jäädä esim. käyttämättä ja inflaatiokin sitä nakertaa.
Ei ole ollut huolta verottajan kanssa, huoli tuntuu olevan palstalaisilla. Ei ole edes väärin ymmärryksestä, hoidan puukauppani hankintakauppana ja korjuun ostopalveluina. Valitettavaa on, että sitä palvelua ei saa yhtiöiltä (korruptio), ei myöskään Mhy:ltä. Alv. on ymmärretty, mutta ei myöskään kannata jäädä pystykaupan ”perittäväksi”, kun sen saman saa, väitän jopa merkittävästi enemmän, hankintakaupasta. Ei pidä ihmetellä, jos korjuun markkinoille ei huolita metsänomistajia kilpailijaksi.
Vielä kun tuo hankintapuun ja pystykauppapuun erotus olisi suurempi niin varmaan tuo jovainin malli tulisi entistä kannatavammaksi. Tuskin se koskaan siihen menee että joku urakoitsija ostaisi koneketjuja sen varaan että markkinoilta löytyisi sopimusten ulkopuolista tarjontaa niin paljon että koneketjun hankinta olisi kannattavaa. Ilman minkäänlaista vuosittaisesta urakointisopimusta. Mutta kyllä joku aina joskus nuo jovainin ja monen muunkin hankintapuut hakkaa ja ajaa.
Onhan tämä aika hupaisaa, jos puukaupan kannattavuus ratkaistaan jollain alv:vien ja hintojen vastikkeellisuudella ja jopa siinä määrin, että kauppatapojen välille ei saada eroja. On kollektiivi huipussaan, metsätalouden kannattavuus on aivan muuta. Esim. Mhy:sen korjuupalvelun rooli korjuuosuuskuntana antaisi potkua tähän touhuun. Sopimuksia koneketjuille ja missä määrin mahdollisuuksia metsänomistajien omalle kalustolle? Nykyinen järjestelmä on aika huonosti antanut mahdollisuuksia tähän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.