Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…
Tuli mieleen kun Hesarissa oli mielipide osuuskunnista, että se olisi metsänomistajien yhteenliittymille luonteva tapa järjestäytyä metsänhoitopalvelujen ja tuottajiksi ja puukaupan osapuoleksi. Onhan meillä jo Metsäliitto Osuuskunta, mutta voisi olla myös Mhy Osuuskunta mikäli mhy-laki haluttaisiin kumota. Edunvalvontaan jota MTK hoitaa yhdistys on kyllä ihan toimiva tapa.
Se onkin edunvalvonnassa varmaan toimiva, joskin siinäkin päällekkäinen ML kanssa. Vielä muutkin neuvoo ja opastaa, joten kyllä taimi jäänee oikein päin. Ristiriita tulee potkiutumisesta aisan yli kun on lähdetty rönsyilemään.
ML valvoo lähinnä omia eli siis jäsentensä etuja. MTK kaikkien metsänomistajien etuja riippumatta siitä maksaako jäsenmaksua. Harmi kun mhy-lakia ei kumottu kokonaan; jos olisi niin metsänomistajilla saattaisi olla tänä päivänä osuuskuntia.
Tottakai korruptio hyödyttää kaikkia jotka ovat etuutta saamassa. Ei pelkästään virkamiehiä. Sen vuoksi virkamiesten palkoista pitää pitää huolta ettei ansioita korjata korruptiolla.
Metsänomistaja voi halutessaan toimia puunvälittäjänä puukaupoissaan. Ilman puun omistus-suhteisiin vaikuttavia ”väliportaita” ja tehdä suoraa puukauppaa yhtiöiden kanssa. Vaikeus on kuitenkin saada urakoitsijaa. Metsäyhtiöt, samoin kuin Mhy, eivät lupaa urakoitsijaa metsänomistajien hankintakaupoille, vaan pidättävät urakoitsijat metsänomistajien pystykaupoilla. Niin myös Mhy:n osalta, vaikka Mhy mainostaa omaa korjuupalveluaan (hankinta) vaihtoehdoksi pystykaupalle.
Valitettavasti puun välitystoiminta tyssää tähän. Se voisi aivan hyvin olla esim. Mhy:n hallinnoima korjuuosuuskunta, joka välittää puuta yhtiöille ja laskuttaa korjuusta metsänomistajaa.
Miten Jovainin hahmottelema korjuuosuuskunta poikkeaisi nykyisestä mhy-korjuupalvelusta? Tekisikö puun myyjä itse työnjohdon?
Mhy:stä saatava hyöty puukaupassa perustuu kai paljon siihen että se tuntee alueensa puun ostajat ja osaa korjata ja välittää niille tehokkaasti sopivia leimikoita. Mutta jos korjuun parissa toimivalla yrittäjällä on aikaa miksi hän ei tekisi keikkaa hankintahakkaajallekin. Puut vain pitää hakata oikeille mitoille eli määränpää pitää olla mielellään tiedossa kun aloitetaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.