Meikäläisen tavoitteena on saada metsästään mahdollisimman paljon eurotuottoja. Ei siis %. Korko tulee eteen, kun pohtii ottaisiko lainaa pankista vai myisikö puita. Lainakorot ovat niin alhaiset, että puita on syytä myydä jo ennenkuin puuston arvokasvu verot huomioiden on lähelläkään pankkikorkoja. Näin siksi, ettei puusto ala ränsistymään.

Raha on siitä hyvä, ettei se pääse ainakaan pankkitilillä homehtumaan. No eiköhän rahalle aina käyttökohteita löydy.

Jos pyrkii korkeaan tuotto%:iin, niin varaston koko ja kierto% on syytä olla korkea. Näin metsässäkin. Puustopääoman kun pitää alhaisena, niin korkojakin tulee mukavasti. Kun puustopääoman pitää korkeana, saa enemmän euroja, mutta vähemmän korkoja.

Mustakorosieni (Neonectria fuckeliana) tunnetaan euroopassa ja muissa pohjoismaissa kuusien ja pihtojen HAAVALOISENA, joka saa puun muodostamaan tartuntakohtaan koroja.

Meillä suomessa mustakorosieni tartutettiin taimitarhakuusien tyveen noin 5 cm päähän kasvualustan pinnasta, jolloin suuri osa taimista kuoli kokonaan, kun vaurio levisi rungon ympäri. Ennen rihmastoa kasvavan agarpalan lisäämistä rungosta poistettiin NEULANEN ja ymppäys tehtiin NEULASARPEEN.

Mustakorosieni on haavaloinen, jonka aivottomat pienpetojentappoprikaatilaiset saivat tarttumaan myyrille haavoille syöttämiinsä kuusten taimiin.

Sen olen huomannut, että kun pankkikorko on korkea on taas metsän hinta sopiva. Ja päinvastoin. Mutta minä joko ostan käteisellä tai perin. Eli en maksa korkoa. Sitä maksetaan minulle. Toisaalta kun myyn puuta, teen aina täyden (15%) menovarauksen metsänhoitomenojen kattamiseksi. Aina se on riittänyt, itseasiassa aina sitä on yli jäänyt. Eli olen joutunut tulouttamaan myöhemmin.

Olisin pikkuhiljaa kasvattamassa puunmyynnin määrää mutta kun ostava taho ei pysy perässä ollenkaan. Suoritus kovin hidastempoista.
Toivottavasti paranee Äänekosken myötä.

Eikö Puun takaa sinunkin olisi kannattavaa nyt hieman pidentää kiertoaikaa, kun korko on näin alhaalla. Toki kohtuullisella korolla voi tietysti lisätä puukaupan maksuaikaa ja jättää puukaupparahat yhtiölle.

Minä en ole moneen vuoteen hakannut juuri mitään, vain aivan pakottavia ensiharvennuksia. Päätehakkuita ja varttuneita harvennuksia ei ollenkaan.

Pinta-alaveron loppuvaiheessa oli tietysti perusteltua hakata mahdollisimman paljon verovapaasti ja sen jälkeisen hintapiikin aikana vielä lisää. Nyt ongelmana tuppaa olemaan se, että vahvistettuja tappiota uhkaa kohta mennä vanhaksi, joka tietysti pakottaa toimenpiteisiin.

Reaalikorko on nyt niin matala, että mikä hyvänsä metsän suhteellinen arvokasvu on suurempi ja metsän kasvuhan on reaalikasvua. Kaiken lisäksi korkojen ollessa alhaalla, puun kysyntä
on yl. heikko ja sen vuoksi hintakin huono.

No, ketään ei millään tavalla pakoteta ottamaan korkoja huomioon. Se on tietysti täysin vapaaehtoista. Ehkä nyt kuitenkin kannattaisi hiukan perehtyä metsäekonomiaan ja tutkailla niiden ajatuksia, jotka miettivät näitä kysymyksiä työkseen. Ainakin omia käsityksiäni metsäekonomiaan perehtyminen on avartanut huomattavasti ja olen erittäin otettu siitä, että olen saanut jopa henkilökohtaisesti tutustua muutamiin alan huippuosaajiin.

Hyvää kesää kaikille ja pahoittelut liian kärkevistä kommenteista. (Myös Tanelille – ehkä en nyt vähään aikaan heikennä keskustelupalstan tasoa.)