Ilmeisesti tämä korkomalli lähtee siitä, että metsämaata ei ole mahdollista myydä ja ainoa mahdollinen tapa millä metsä tuottaa on tehdä hakkuita. Siinä se menee pieleen.

Varmaan malli on käyttökelpoinen silloin jos on ostanut metsät lainalla eikä aio koskaan myydä metsämaata. Tämä ei kuitenkaan läheskään aina ole tilanne.

RR kirjoitteli ensimmäisellä sivulla, että tietoa koron vaikutuksista löytyy ja korkoa ei metsänkasvatuksen ominaispiirteistä huolimatta pidä jättää huomiotta.

Tuo pitää paikkaansa, mutta ei alkuunkaan vastannut aloittajan kysymykseen, jota hän pohjusti spekuloinnilla matalan ja korkean koron aikaisísta vaikutuksista puun kasvatusketjuun

Mitä RR haluat vastata seuraaviin aloittajan tuota taustaa vasten esittämiin kysymyksiin:
– Pitäisikö korkokannan vaikuttaa metsän harvennuksen jälkeiseen harvuuteen?
– Millaiset voisivat korkokannan muutoksien vaikutukset olla?

Itse olen sitä mieltä, että harvennusvaiheessa ei kannata pohtia korkoa, koska päätehakkuu tietynlaisen kasvatusketjun tuloksena on tavoitteena. Kun nyt tehdään harvennusta, ei päätehakkuuvaiheen aikaisesta korosta ole meistä kellään mitään aavistusta. Jos siis harventaa korkean koron mukaisesti, saattaa se kostautua päätehakkuuvaiheessa, kun mieli sopivasta laskentakorosta muuttuukin. Käytännössä siis päätös harvennuksesta tehdään metsää katsomalla, vaikka tämän menetelmän olet moneen kertaan tuominnut. Mutta nyt pyydän sinulta teoreettisten periaatteiden sijaan näkemystä siitä, miten asia käytännössä sinun mielestäsi kannattaa hoitaa.

Investoinnin osalta tuon ymmärrän. Investoinnissa ei lähdetä siitä, että investoinnin kohde voitaisiin myydä kesken ”investointikauden” pois. Monet ajattelevat metsää samalla lailla.

Puhtaasti sijoittajan näkökulmasta noin ei voi kuitenkaan ajatella. Sijoittajan laskelmissa sijoituksen arvo kasvaa joka päivä kun puut kasvavat (eikä vasta hakkuupäivänä) ja siten syntyy sijoituksen tuotto%.

Hakkuita kannattaa kuitenkin tehdä usein ja voimakkaina tästä näkökulmasta katsoen, jotta metsään sidottu pääoma pysyy mahdollisimman pienenä suhteessa arvokasvuun. Näin hakkuut pitäisi optimoida, korko ei asiaan vaikuta.

Minusta on omituista, että paremmin yl. ymmärretään, että korko on huomioitava, kun on metsän ostamisesta kyse. Näissäkin keskusteluissa se minusta näkyy. Markkinatoimijoiden ja perintömetsänomistajien näkemykset näyttävät olevan erilaisia. Kuitenkin kyse on lähinnä oman pääoman ja vieraan pääoman korkoerosta, jonka minun on vaikea nähdä olevan kummoinen.

Tarkoitatko, että kasvaisi, jos se raha olisi laitettu johonkin pankkitalletukseen metsän sijaan? Jos näin on niin en oikein ymmärrä miksi se pankkitalletus (joka ei toki ole riskitön) pitäisi tähän sotkea.

Minä haluaisin nähdä kuvaajan metsän pääoman tuotto%:sta 0 – 150 vuotta. Parametreiksi syötettäisiin tarvittavat tiedot kuten maapohja, lämpösumma ja puulaji. Löytyykö tämmöistä? Tämän tiedon perusteella kuka tahansa voisi koska tahansa verrata oman metsänsä sen hetkistä tuottoa johonkin muuhun sijoituskohteeseen, vaikka sitten siihen pankkitalletukseen. Ei tarvisi arvailla tulevaisuuden korkoja.