2% tuotto vaatmuksella päätyy aika konservatiiviseen metsän kasvatukseen. 5% tuotto vaatimuksella harvennuksia täytyy suunnitella tähdäten nopeaan kiertoaikaan, tai vaikka yläharventaen. Eihän sillä metsällä ole mitään optimaalista tuottoa, joka ei riippuisi siitä korosta. Ei voida optimoida tuottoa huomioimatta korko tekijää. Jos ajatellaan metsä edellä, mahdollisimman hyvää tukkipuusaantoa tai motti saantoa tietyllä aikajaksolla, niin eihän se optimoi sitä sijoituksen tuottoa. Kun niitä tuloja ja menoja on matkan varrella, jotka riippuvat siitä tuottovaatimuksesta tai laskentakorosta, niin sittenhän sitä pitää laskea ne tulot ja menot nykyhetkeen käyttäen sitä laskentakorkoa tai tuottovaatimusta. Voihan sitä tietysti kasvattaa mutu tuntumalla käyttämällä karuilla pohilla kylvöä ja rehevillä istutusta ja harventaa niinkuin motomies sen osaa, kyllä silläkin tavalla voi onnistua.

Taitaa olla meillä eri koulut käytynä.

Reima Ranta toistaa samaa jargonia kuin nimin. Pöllöä aikoinaan. Eli tavoitteena tulee olla hänen mukaansa nettotulojen nykyarvon maksimointi valitulla korkokannalla.

Jo sopivan korkokannan valinta tuottanee vaikeuksia. Jos metsärahalle on muita sijoituskohteita, niin sitten ko. sijoitusten arvioitu tuotto % lienee oikea riskit huomioiden. Ellei metsänomistaja aio sijoittaa muihin kohteisiin, niin sitten lienee pankkilainan korko + myynitivoiton veron osuus. Esim. jos pankkilainan korko on 1 %, niin metsän arvokasvun alittaessa 1.3 % viimeistään puita nurin. Tuhoriskit huomioiden, niin jo aiemmin. Pankkilainan vaihtoehtona lienee n. 2.5 % korkokanta on nyt sopiva.

Ellei metsänomistajalla ole rahantarvetta ja makuuttaa puutuloja käyttötilillä, niin lienee alhaisempikin korko on sopiva. Tuhoriski ja metsän riukuuntuminen tietysti tulee ottaa huomioon.

Verotkin muuttuvat jatkuvasti. Äkillisissä muutoksissa voi laskelmat mennä pieleen ja korkonikkarille harmaita hiuksia. Tuskin pahasti menee pieleen, jos harvennukset tekee harvennusmallien mukaan ja korkoa ihmettelee päätehakkuuvaiheessa.

Kävin juuri kysymässä lainaa pankista mökkitonttiin. Ei tarjotulla korolla kannata vielä puita myydä. Pankissa raha on halvempaa.

Katsokaas viimeisestä Makasiinista sivulta 30 Jyrki Ketolan juttu. Siinä hän kertoo tarkkaan minkä kokoisia puut ovat kun hän tekee päätehakkuun ja perustelu on, että pääoman tuotto laskee tämän jälkeen. Koroista hän ei puhu mitään. Mainittuihin läpimittoihin en ota kantaa mutta ihan samalla tavalla ajattelen asiaa.

Periaatteessa sijoitustoiminnassa koron vaikutus on suuri. Metsään sitä ei kuitenkaan voi pitkän kiertoajan vuoksi kunnolla soveltaa. Vrt. Osakkeen voi myydä nopeastikin, mutta metsässä sijoitusjänne vuosikymmeniä. Metsässä kannattaa jättää tuoton ennenaikainen arviointi vähemmälle, koska jo kasvuun vaikuttavia tekijöitä on niin monia. Yleisesti ei pitäisi mennä pahasti pieleen jos pyrkii tekemään toimenpiteet ajallaan tai ajoissa ja kasvattamaan mahdollisimman paljon tukkia kohtuullisella kiertoajalla.