Vaikka harvemmin ollaan suorittavan kaas samalla aaltopituudella nyt pitää kyllä puoltaa. Ei minulla ole siis todella lukuisissa hakkuissa ollut koskaan koneen koosta haittaa. Kyllä se siellä kopissa se haitta on aina piilleksinyt. Ja muistutan jälleen että minulla koneketju vierailee vahintään pari kertaa vuodessa, joskus aina useamminkin. Joku tuossa Sampoakin ihaili, niin minäki mutta kun se kerran kävi harvennuksellani oli sitten ensimmäinen ja viimeinen enska sillä vehkeellä. Kun ajokone tuli paikalle loppui yrityskin heti alkuun ja kutsuttiin moto uudelleen laajentamaan ajouria. Sitten ne kyllä alkoi olla näkyvät ja todella suorat ja tiemäiset. Ei kovin kaunista paikkuuta tullut. Omaksi koneeksi sellaisen voisi kyllä harjoituskoneeksi vaikka huoliakkin.

Sampon ajokone kävi myös meillä…pikavisiitillä. Johtaja sanoi kuitenkin aika nopeaan ,että kiitos ja näkemiin! Puun pitää liikkua vähän eri tahtiin. Terveiset voidaan viedä jalankin.

Kyllä te olette käsittäneet koko koneurakoinnin aivan väärin ( Mutta ymmärtännä kuitennii` ”. Kyllä se koneurakoitsijalle tärkein on, paljonko jää viivan alle! Jos sampolla joku ammattitaidoton on tehnyt liian kapeat urat, niin kyllä vika on kuskissa, eikä hakkuukoneessa.

Aikmoinen näyttö järjen vähyydestä on väittää, että pari metriä leveällä koneella ei pysty tekemään neljän metrin ajouraa, vaikka Sampolla hakataan myös avohakkuita.

Järjen jättiläiset täällä riekkuu — Ei ole yhtään ihme, vaikka kova parku surkeasta korjuujäljestä onkin, mutta onhan muutama konekuski jo erehtynyt tunnustamaan, että koulutusta ei ole tullut hankittua päivääkäänj. Jälkihän sen myös paljastaa useassa tapauksessa.

Luulisi, että jos hiukankaan raksuttaisi aivokopassa, niin tajuaisi, että ei niillä puilla niin helvetin kiire sieltä metsästä pois ole, että sen takia pitää tehdä valtavia koneita, joiden jälkeen metsä on vain jätemetsää (Jeessin metsää). Isollakaan koneella ei pysty ensiharvennuspuuta ottamaan nopeammin kuin pienemmällä saman ulottuvuuden koneella, voi olla että se on jopa hitaampi.

Sampon moto, joka tekee ajourien keskelle haamu-uran ja riittävän leveän ajouran. Kun harvennetaan 20 metrin urilla ilman haamuja, keskelle jää joskus puita melko tiheään ja uran laidat ovat tavoite tiheydessä tai alle. Tässä käy niin, että joko päätehakkuu viivästyy, tai saadaan päätehakkuussa pienempi sato tukkia. Onko järkeä päästää suurin kone tekemään ensiharvennuksia, kun asian voi tehdä metsänomistajan vinkkelistä tuottavamminkin. Riittävän iso harvennusala, että ei tarvi päätehakkuuta samalla hakata. Erikokoisia vehkeitä on ja niitä kulkee tuolla ristiin rastiin palstoilta toisille, jos ei ostokumppanilta löydy, niin sitten enskan teettää jollain muulla.

Varmasti kun tosiaan siellä Sampon ohjaksissa on pätevä kuski. Niitä vain ei aina ole. Olen tässä tänä keväänä seurannut jopa kehuttua Sampo-ensiharventajaa yhdellä työmaalla jossa kuusikkoa varman liki 10ha. Sikälikin hämmästytti että mo päästi juuri sulanneeseen maastoon joka on pehmeää laadultaan. Aika myöhäänkin. Kyllä minulle jäi vaikutelma että turhan saa pyytämättäkin. Ja vauriot tykö. Harvennus oli aivan liian pliisu ja ajokone vaikka oli kyllä suhteessa kooltaan kolhi puita, sielläkin. Muutama nökkökasa tien varteen noin kuukauden työstöllä ja sekin lähinnä koivua. Turvallista ja aina mo:lle mieluista tekotapaa. Tuskin siitä ketään hyötyi mutta työllisyys oli pitkän tovin turvattu. Mitään tuoreita koneet ei olleet että tuo taaplari ei ollut rikastunut.