Oletettavaa on että jos jotkut kaupan ehdot sovitaan niistä myös korjuun suhteen pidetään kiinni. Koska sopimusrikkomus tulee varmasti kalliimmaksi käräjöirä kuin pitää sovitut. Olen silti aivan samaa mieltä että kaikki ensiharvennuksia myöten voidaan tehdä jopa mahdollisimman isoilla koneilla. Ei se koneiden koosta ole kiinni vaan niistä puikoissa olijoista. Jotka saisivat olla mieluusti ammattivastuullisia.

Enpä haluaisi omistaa metsää tulla suorittavan suunnalla! Erittäin yksioikoista ”isolla koneella joka paikkaan” -ryskäämistä tuntuu siellä olevan puunkorjuu. Tapahtui metsässä ihan mitä tahansa vahinkoa, syy on  a i n a  metsänomistajan! Meilläpäin jo puunostajien kilpailukin tekee sen, ettei moiseen ole varaa. Tässä nähdään, miten perin erilaisia käytäntöjä maasta voi löytyä jo alle parinsadan kilometrin säteellä!

Raivaus taimikkoon ja sen jälkeinen elämä tähtäimessä hyväpuustoinen ja hyvätuottoinen ensiharvennus. Sillä minä kasvatan ja sillä myös vuosittain metsästä tienaan.

Itse olen samaa mieltä suorittavan kanssa. Energiapuuhakkuu ei kuulu metsänkasvatus ohjelmaani. Samoin pienet hakkuukoneet saavat pois metsistäni. Isolla kun tekee ensiharvennuksesta alkaen, niin samat urat ja ulottuvuudet ovat kohdallaan koko kietoajan. Myös samalla voi tehdä samalla koneella aukot ja harvennukset koneita siirtelemättä.

Maani ovat viljavia, joten kasvu nopeasti hoitaa ensialkuun silmissä leveän ajouran.Isot koneet pääsevät paremmin suorilla mutkittelemattomilla ajourilla useinpien kivien ym. yli.

Kolme metriä leveä ajokone ei tarvitse viiden metrin levyistä väylää. Jos ajourat joutuu sovittelemaan maastossa sivukalteviin paikkoihin, nii ajo pitää tehdä pyörävarusteisella ajokoneella, ei kantavilla teloilla…

Nyt on tullut esiin jo se puute korjuuhenkilöiden taholla, että ajourien suunnittelu ja toteutus on jätetty tyystin tykkänään tekemättä. Ensiharvennuksen alla pitää korjuusta vastaavan henkilön ( entinen nimike korjuutyönjohtaja) perehtyä leimikkoon ja sen maastoon ja laatia ajourasuunnitelma. = mistä puut kuljetetaan ja minkälaisilla keruu-urilla kuormat kootaan. Siinä ei pidä kysyä konekuskin mieltymyksiä, vaan tehdä hyvä verkosto, jota voi sitten käyttää jopa Jeessin päätehakkuussa kymmenen vuoden kuluttua umpeen vesakoituneessa risukossa, josta kertyy 80 % hake risua ja 20 % huonolaatuista kuitupuuta, joka jeessin mieliksi nimetään Harjavallan tukiksi.